Osallistavalla kielenkäytöllä kohti tasa-arvoa

Kielellä on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa osallisuudessa.

Hallinnon käyttämän kielen on tuettava osallisuutta – onhan kieli olennainen osa yhteisöön kuulumisen tunnetta. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä kirjoittaa aiheesta Kääntäjä-lehdessä 3/2023. 

Hyvä lopputulos syntyy ennakoimalla 

Ymmärrettävä kieli on perusta toimivalle asiointiprosessille, ja esimerkiksi puutteellinen kielitaito voi olla julkisissa palveluissa eriarvoistava tekijä. Jos ihminen ei osaa kieltä riittävän hyvin tai tarvitsee vaikkapa selkokieltä, on asiointikin hankalampaa ja pääsy palveluiden piiriin vaikeutuu. 

Palveluja kehitettäessä olisi tärkeää muistaa se, että kieli täytyy ottaa huomioon hyvissä ajoin – siis jo silloin, kun palvelua suunnitellaan ja esimerkiksi tietojärjestelmiä hankitaan. Myös viranomaisten nimien toimivuutta on hyvä miettiä; vaikeasti ymmärrettävä nimi ei ohjaa asiakasta viranomaisen luo, mikä aiheuttaa asiointiprosessin epäonnistumisen jo ennen sen varsinaista alkamista. 

Osallistava kieli ei sulje ulos 

Osallisuudessa tärkeää on myös se, että ihminen kokee kuuluvansa joukkoon ja yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden samaistumiselle. Kun jokin kieleen liittyvä seikka aiheuttaa sen, että ihminen kokee jäävänsä ulkopuolelle, puhutaan kielellisestä ulossulkemisesta. 

Kielellistä ulossulkemista voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun tekstin lukija ei koe olevansa osa tekstin kohderyhmää. Myös sukupuolittuneet ammattinimikkeet voivat johtaa tämänkaltaiseen ulossulkemiseen. Esimerkiksi sellaiset nimikkeet, jotka loppuvat sanaan mies tai emäntä eivät tue yhdenvertaisuutta eivätkä siis täytä hallintolain 9. pykälän vaatimusta asiallisesta kielestä. Hallinnon kielessä olisikin hyvä käyttää sukupuolineutraaleita vastineita osallisuuden kokemuksen turvaamiseksi. 

Palaa otsikoihin