10 kysymystä kielestä 2022
Selkokielen nykyisen aseman taustalla on onnistunut yhteistyö
Kielellisen ilmaisun rajat kiehtovat Ari Sainiota.
1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Kieli-ihmisenä oleminen liittyy minulla vahvasti tekstiin. Olen ollut kieli-ihminen ehkä siitä asti, kun pikkulapsena ennen kouluikää tuijotin otsikoita lehdessä ja huomasin, että osaan lukea ne. Tietoisesti olen ollut kieli-ihminen vasta työelämässä ensin toimittajan työn myötä ja myöhemmin selkokielen asiantuntijana ja selkotekstien, kirjojen ja oppimateriaalien tekijänä. Kun kieli liittyy vahvasti työhön, sitä ei jaksa niinkään harrastaa enää vapaa-ajalla. Siihen olen liian laiskakin.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Eniten kiinnostavat ne monet mahdolliset ja mahdottomatkin tavat, joilla asioita voidaan kielen avulla ilmaista. Selkokielessä käytössä ovat rajatummat keinot kuin muissa teksteissä, mutta ne löytyvät usein vain seulomalla tarpeeksi kauan valtavaa kielimassaa. Käymällä läpi ison joukon erilaisia mahdollisuuksia ja valintoja alkavat hahmottua myös kielellisen ilmaisun rajat, joiden etsiminen on aina yhtä innostavaa. Samalla löytyy tapoja, joilla voi madaltaa lukemisen ja ymmärtämisen kynnystä ja auttaa heitä, joilla on syystä tai toisesta vaikeuksia lukea tavallisia yleiskielisiä tekstejä.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Leipätyöni selkokielen parissa liittyy kieleen joka päivä. Pohdin kieliasioita ja melko usein myös kielellisen ilmaisun rajoja, kun teen yleiskielisistä teksteistä mukautuksia selkokielelle tai tarkastan tekstejä selkotunnusta varten. Vapaampaa itsensä ilmaisua, tosin selkokielen rajoissa, voin sitten harjoittaa erilaisissa selkokirjahankkeissa.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kielimaisema on monipuolistunut. Suomeen muuttavat uudet asukkaat tuovat mukanaan kielensä ja kulttuurinsa, ja vähitellen muiden kielten kirjo heijastuu suomen kieleen. Koulutus ja kansainväliset suhteet lisäävät erityisesti englannin kielen käyttöä, mikä sekin heijastuu suomen kieleen. Kielen parissa työskentelevien tärkeä tehtävä on osoittaa, että suomen kieli taipuu kaikenlaiseen käyttöön, myös esimerkiksi tieteen kieleksi. Aina ei tarvitse vaihtaa englantiin. Selkokielen käyttö puolestaan auttaa maahan muuttaneita pääsemään sisälle uuteen kieleen.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat melko pienet. Yhteistyö on se tapa, jolla esimerkiksi selkokieli on saavuttanut nykyisen asemansa. Selkokeskuksen toiminta erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja vaikutustoiminta esimerkiksi päättäjien suuntaan ovat olleet keinoja, joilla selkokielen asema on parantunut ja selkokielen käyttö lisääntynyt. Kotimaisten kielten keskus on ollut tässä tärkeä yhteistyökumppani alusta asti.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Selkokielen kannalta kielikeskustelu näyttää hyvältä. Selkokieli-sana vilahtelee keskusteluissa yhä useammin, selkokielen merkitys ymmärretään ja sen käyttöä vaaditaan. Selkokielen käytön lisääminen on tavoitteena esimerkiksi kansalliskielistrategiassa ja Avoimen hallinnon strategiassa. Omalta osaltaan Selkokeskus tekee työtä sen eteen, että selkokieli on jatkossakin mukana kielikeskustelussa.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneus ja kauheus liittyvät siihen, miten ihmiset käyttävät kieltä suhteessa toisiinsa. Kielellä voidaan sanoa ystävällisiä ja kauniita asioita, osoittaa kunnioitusta ja rakkautta. Kielellä voidaan myös loukata, halveksia, manipuloida ja ilmaista vihaa. Kielellä voidaan sotia ja tehdä rauha.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Eniten olen ehkä satu.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Vaihtoehtoja on useita Robinson Crusoesta alkaen, mutta ehkä kuitenkin luottaisin kotimaiseen ja ottaisin mukaan Seitsemän veljestä.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Pidetään yhdessä huolta kielen monimuotoisuudesta ja rikkaudesta ja annetaan kielen kehittyä omalla luonnollisella tavallaan. Kielen monimuotoisuuden vaaliminen on yhtä tärkeää kuin luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Selkokieli on osa kielen monimuotoisuutta.
Ari Sainio toimii suunnittelijana Selkokeskuksessa. Hän on tehnyt pitkän uran selkokielen asiantuntijana ja selkotekstien tekijänä 1990-luvulta alkaen. Ari Sainiolta ilmestyy toukokuussa kirja Avaimet selkokieleen, jossa selkokielen käyttöä tietoteksteissä avataan käytännön esimerkkien avulla.
Toimitus: Risto Uusikoski