Kela-tärpit ehdolla Vuoden selväsanaiseksi

Kela-tärpit tarjoavat tietoa etuuksista sosiaalisessa mediassa.

Vuonna 2015 Kelan viestinnässä haluttiin entistä paremmin jakaa tietoa eri etuuksista sosiaalisessa mediassa eli somessa. Erityisesti kaivattiin sisältömuotoa, joka kokoaisi tiedot etuuksista napakkaan ja kiinnostavaan pakettiin. Tavoitteena oli asiakasta puhutteleva ja helposti omaksuttava sisältö, jolla lisäksi voitaisiin erottua somen informaatiovirrasta ja näin tavoittaa asiakkaat aiempaa paremmin.

Kela kehitti yhteistyössä sometoimisto Kurion kanssa erityisesti somessa jaettavaksi sopivan sisältötyypin, Kela-tärpin. Ensimmäinen tärppi julkaistiin keväällä 2016. Alussa tärppejä julkaistiin Kelan verkkosivuilla, mutta myöhemmin tärpit päätettiin siirtää omalle sivustolleen. Erillinen elämässä.fi-sivusto helpotti tärppien muotoilua ja jakamista. Elämässä.fin sisällöt julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi ja ne julkaistaan tekstin lisäksi myös kuunneltavana versiona.

Eri elämäntilanteet tärpeiksi 

Kela-tärppi on asiakasta suoraan puhutteleva, tiivis ja vinkkipitoinen kevyeen tyyliin kirjoitettu verkkojuttu. Tärpit kirjoitetaan ymmärrettävällä ja selkeällä yleiskielellä. Kelassa kaikki etuusviestijät kirjoittavat tärppejä. He tuntevat oman vastuualueensa etuudet ja asiakasryhmät ja osaavat siksi nostaa esiin aiheita, joista uusia tärppejä tarvitaan.

Kirjoittajat kiinnittävät erityistä huomiota houkuttelevaan ja selkeään otsikointiin. Sosiaalisessa mediassa kuvan päällä on myös kiinnostava kuvateksti. Otsikko vastaa aina sisältöä, johon tiivis ingressi tarjoaa vielä johdannon. Leipäteksti on yleensä muodoltaan numeroitu lista. Sisältö pidetään napakkana, ja yhdessä tärpissä on vain yksi näkökulma. Sisältö voi olla esimerkiksi etuusmuutokseen liittyvä ”Näin Kelan etuudet muuttuvat alkuvuonna” tai muuten ajankohtainen ”Jäikö kesätyöpaikka saamatta? Katso vinkit opiskelijan kesäajan toimeentuloon”. Tiettyä kohderyhmää puhutellaan esimerkiksi otsikolla ”Muista nämä Kelan tuet, kun läheiselläsi on muistisairaus”.

Leipätekstissä on linkkejä täsmällisemmän tiedon lähteille kela.fihin, ja lopussa ohjataan usein verkkoasiointiin. Kielenhuoltaja lukee tärpit aina ennen julkaisua. Asiantuntija kirjoittaa ruotsinkieliset tärpit ja varmistaa, että FPA tipsar ei ole suora käännös, vaan niissä säilyy asiakasta puhutteleva, kevyt sävy.

Valttina mainonnan kohdentaminen

Tärppien jakeluun sosiaalisessa mediassa kiinnitetään erityistä huomiota, jotta ne tavoittavat kohderyhmänsä asiakkaat. Tärpin kirjoittaja kuvaa mainontaa varten kohderyhmän lyhyesti: kenelle tärppi on kirjoitettu ja mitä sillä tavoitellaan. Mainonnan kohdentamisessa pystytään hyödyntämään esimerkiksi asiakasryhmän elämäntilannetta, ikää, kieliryhmää ja asuinpaikkaa. Uudet tärpit nostetaan aluksi Facebook- ja Instagram-mainontaan, ja lisäksi mainonnassa hyödynnetään säännöllisesti myös vanhoja tärppejä.

Tärppien tavoittavuutta ja toimivuutta testataan säännöllisesti. Tavoittavuuden lisäksi seurataan myös kustannuksia, lukuaikoja sekä asiakkaiden toimintaa lukemisen jälkeen. Erityisenä tarkastelun kohteena on se, kuinka moni siirtyy verkkoasiointiin tärpin luettuaan. Keväällä 2018 hyvin asiakkaita tavoittaneita tärppejä ovat olleet esimerkiksi ”Vastavalmistunut ja työtön? Näin haet työttömyysturvaa” sekä ”Miten kesätyötulot vaikuttavat asumistuen määrään?”. 

Tietojen perusteella tärppejä kehitetään edelleen. Välitöntä asiakaspalautetta saadaan myös tärppien yhteydessä olevista reaktionapeista, joissa yhtenä vaihtoehtona on ”En ymmärtänyt”. Tärppien tekijät saavat tärkeää palautetta myös etuusasiantuntijoilta sekä sidosryhmiltä, jotka myös osallistuvat aktiivisesti tärppien jakeluun omissa verkostoissaan. 

Kela-tärpit
FPA tipsar

Kelan viestintä ja Kela-tärpit ovat ehdokkaana Vuoden selväsanainen -kilpailussa. 

Lue lisää Vuoden selväsanainen -kilpailusta

Teksti: Satu Kontiainen
Toimittaja: Vilma Vartiainen

Palaa otsikoihin