Ehdota Vuoden selväsanaista!

Selkokieli parantaa erityisryhmien oikeusturvaa ja edistää demokratiaa. Selkokeskus myöntää selkokielen edistäjälle Vuoden selväsanainen -palkinnon.

Selkokeskus on palkinnut selkoviestintää edistäneitä tahoja vuodesta 1996. Vuonna 2016 palkintoa uudistettiin siten, että jatkossa Selkokeskus myöntää palkinnon joka toinen vuosi selkokielen edistäjille ja Kotimaisten kielten keskus joka toinen vuosi hyvän virkakielen edistäjille. Tänä vuonna on Selkokeskuksen vuoro.

Selkokieli ja selkeä kieli ovat eri asioita. Usein termiä selkokieli käytetään myös silloin, kun halutaan puhua selkeästä yleiskielestä. Varsinaisen selkokielen sanasto, rakenne ja sisältö ovat kuitenkin selvästi helpompia kuin yleiskielessä. Lisäksi selkomateriaali tehdään ulkoasultaan ilmavaksi ja helposti luettavaksi. Selkokielisten kirjojen, lehtien ja uutisten lisäksi olemassa on myös esimerkiksi selkovideoita ja selkoverkkosivuja.

Noin puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee selkokieltä

Selkokieltä tarvitsevat ihmiset, joiden on vaikea lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokielestä hyötyvät muiden muassa erilaisista aivovaurioista tai muistihäiriöistä kärsivät, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja suomea vieraana kielenä opiskelevat. Esimerkiksi masennuspotilaan keskittymiskyky voi olla sairauden aiheuttamien aivomuutosten takia niin huono, että tavallisen yleiskielisen sanomalehden, kirjan tai vaikkapa etuusohjeen lukeminen on liian työlästä. Selkomateriaalista voi tällöin olla apua.

Selkokielen käyttö esimerkiksi juuri etuusohjeissa parantaa oikeusturvaa ja avunsaantia; on vaikea hakea apua, jos apua tarvitseva ei ymmärrä hakuohjeissa ja -lomakkeissa käytettyä kieltä. Lisäksi selkokielen käyttö edistää demokratiaa, sillä sen ansiosta myös erityisryhmät voivat osallistua yhteiskuntaan.

Selkokeskus on arvioinut, että Suomessa selkokieltä tarvitsee jatkuvasti noin joka kymmenes eli puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi monet voivat tarvita selkokieltä tilapäisesti, kuten sairauden kohdatessa. Tämän vuoksi esimerkiksi kaikki potilasohjeet kannattaisi kirjoittaa suoraan selkokielellä: selkokieliset potilasohjeet eivät vaikeuta kenenkään tiedonsaantia, mutta niistä on hyötyä monille.

Kenestä Vuoden selväsanainen 2017?

Kuka on mielestäsi tehnyt hyvää työtä selkokielen käytön edistämiseksi? Ehdota palkinnonsaajaa Selkokeskuksen verkkosivuilla 25.8. mennessä. Palkinnonsaaja voi olla yksittäinen henkilö, työryhmä tai jokin muu taho, kuten virasto, yritys tai tiedotusväline. Palkinto jaetaan loppusyksyllä 2017.

Vuoden selväsanainen (Selkokeskus)
Selkokielen tarve (Selkokeskus)

Teksti: Mirja Nissinen

Palaa otsikoihin