Sote-viestintää yhdenvertaisesti kaikille

Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä teemapäivässä puhuttiin siitä, miten valinnanvapaudesta kerrotaan ja miten palveluja voi markkinoida.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa keskeistä on valinnanvapaus. Tällä vapaudella on useita viestinnällisiä ulottuvuuksia, joiden keskiössä on palveluja valitseva kansalainen.

Kansalaiseen kohdistetaan monenlaista viestintää, ja hänen valintaansa yritetään vaikuttaa markkinointiviestinnän keinoin. Maakunnat ja Kela antavat tietoa viranomaisen asemassa, peruspalveluja tuottavat sote-keskukset ja hammashoitolat pyrkivät saamaan hänet asiakkaakseen.

Teemapäivässä kuultiin muun muassa kansalaisviestinnän tavoitteista, markkinointiviestinnän säätelystä, asiakkaan palvelupolusta ja valinnanvapauteen liittyvistä tietojärjestelmistä, kuten Omakanta.fi-palvelusta. Puheenvuoroissa ja paneelissa jaettiin myös valinnanvapauden kokeiluissa syntyneitä kokemuksia esimerkiksi markkinoinnista, brändityöstä ja asiakasviestinnästä.

Kuntien ja maakuntien kokeiluissa on jo syntynyt runsaasti hyviä käytäntöjä muillekin malliksi. Niihin pääsee tutustumaan tilaisuuden materiaalien ja tallenteen kautta.

Ammattimainen viestintä turvattava

Osallistujien yhteinen huoli tuntui olevan se, että vaikka uudistus on monella tapaa viestinnän varassa, viestinnän ja kielen asiantuntijoita on työssä mukana liian vähän. Pienissä kunnissa heitä ei ole ennestään välttämättä lainkaan, ja esimerkiksi selkokielen asiantuntijoita on koko Suomessa äärimmäisen vähän.

Korostettiinkin, että vaikka kaikki yleensä viestivät ja käyttävät kieltä työssään, asiantuntijuus lunastetaan vain opintojen kautta – kuten muillakin aloilla. Samalla kuitenkin muistutettiin, että viestintä ei voi olla vain viestintäväen varassa eikä missään tapauksessa erillään muusta toiminnasta.

Viranomaisviestinnässä on vahvuutensa

Kotimaisten kielten keskuksen puheenvuorossa erityisasiantuntija Liisa Raevaara toi esille, että sote-aiheisen viestinnän tulva voi aiheuttaa hämmennystä, ehkä epäluottamustakin. Raevaaran mukaan julkisten toimijoiden pitää viestinnässään erottua yksityisistä toimijoista. Viranomaisviestinnän tasapuolisuus ja luotettavuus on vahvuus, jota kannattaa hyödyntää luottamuksen rakentamisessa.

Raevaara kantoi huolta myös siitä, suunnataanko viestintä tasapuolisesti kaikille kansalaisille. Miten seurataan sitä, että uudistuksesta ja sen toteutumisesta saavat tasapuolisesti tietoa myös ne, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, eli ne, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eniten tarvitsevat?

Valinnanvapausviestinnän teemapäivän ohjelma ja materiaalit

Liisa Raevaara: Valinnanvapauteen tarvitaan hyviä tekstejä ja onnistunutta viestintää

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto valinnanvapauslaista

Teksti: Ulla Tiililä

Palaa otsikoihin