Kurssi ihmiskeskeisyydestä julkaistu

Mikä rooli kielellä on ihmiskeskeisen yhteiskunnan rakentumisessa?

Ihmiskeskeisyydestä puhutaan ja sitä tavoitellaan esimerkiksi silloin, kun kehitetään palveluja ja hallintoa. E-oppivan julkaisemalla Näkökulmia ihmiskeskeisyyteen -kurssilla tarkastellaan, mitä kaikkea ihmiskeskeisyydellä tarkoitetaan. Kurssilla ei anneta valmiita vastauksia, vaan sen tarkoitus on herättää ajattelemaan ja tarkastelemaan omaa ja myös oman työyhteisön toimintaa. Kurssi on maksuton ja kaikille avoin.

Kurssia ovat työstäneet monien eri alojen asiantuntijat, ja kurssilla nostetaan esiin esimerkiksi ihmiskäsityksen moninaisuus, digitalisaation vaikutus yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja vinkkejä ihmiskeskeisyyden edistämiseen. Myös kielellä on tärkeä rooli siinä, miten esimerkiksi viranomaiset ja yritykset voivat kehittää toimintaansa ihmiskeskeiseksi. Kurssin työstämisessä olivatkin mukana Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntijat Liisa Raevaara ja Ulla Tiililä.

Mitä on ihmiskeskeisyys?

Ihmiskeskeisyyden määritelmä vaihtelee asiayhteyden mukaan. Yksi ihmiskeskeisyyden perusajatus on, että ihmiskeskeisessä yhteiskunnassa pyritään ottamaan huomioon ihmisten moninaisuus ja tasa-arvo.

Ihmiskeskeisyys voidaan ottaa lähtökohdaksi esimerkiksi julkisten palvelujen kehittämisessä. Tällöin tavoitteena on, että kaikenlaiset ihmiset tulevat yhteiskunnassa huomioiduksi ja kuulluiksi.

E-oppivan mainoskuva. Kuva: E-oppiva, HAUS kehittämiskeskus oy.

Kieli tasa-arvon rakentajana

Kielellä on tärkeä rooli ihmiskeskeisten palvelujen kehittämisessä, koska kieli liittyy kaikkeen ihmisten väliseen kommunikaatioon. Ihmiskeskeisyyden tulisi ilmetä kielen näkökulmasta esimerkiksi siten, että viestinnässä ja viestinnän kehittämisessä lähtökohdaksi otettaisiin tekstien vastaanottajien näkökulma ja tarpeet. Tekstien pitäisi olla ymmärrettäviä kaikenlaisille lukijoille, ja esimerkiksi erilaisten palvelujen käytettävyyttä ja niiden kielen ymmärrettävyyttä tulisi kehitysvaiheessa testata mahdollisimman monilla erilaisilla käyttäjillä.

”Kieli on hyvä keino ottaa ihmisiä mukaan, mutta se on myös tehokas keino sulkea ihmisiä ulkopuolelle”, Raevaara toteaa koulutuksessa. Kieleen on siis kiinnitettävä erityisestä huomiota, kun kehitetään palveluita, hallintoa ja yhteiskuntaa.

Teksti: Vilma Vartiainen

• Näkökulmia ihmiskeskeisyyteen -kurssi (E-oppiva)

Palaa otsikoihin