Vittangin näyte
Vittangin murre kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin.
Iisak Eriksson (IE), s. 9.1.1893 Vittangin Lainion kylässä.
Haastattelu on tehty 14. ja 15.7.1965 Vittangin Lainion kylässä, haastattelijana Matti Pääkkönen (MP).
Signum: 4681: 1.
MP: Kuiŋkhaaŋ kauvan tässä kylässä o asuttu?
IE: jaa, noo, s_eij olè oikheev varmaa tietoo mutta net uskovah n_ettɛ siinä neljänsaav vuojem paikhoon, on, ensimäiset asùjat tulheet. mutta mie en uskoo, n_ettɛ siit_on oikheev varmoja, papèri, juuri kaikhiin ensimäisist_asùjista, mutta see on suunnille neljänsaav vuojem paikkoon. jaa tämä̀ kylä̀ silloŋ ko, Lestaadius olì, Kaaressuvànossa pappina, jaa sitte, hän halùsi, hän halùsi sittes saa [= saada] kirkov Vittaŋkhiin n_ettɛ se ol liika syrjässä Jukkasjärvessä nä(èt ei sillon olè Kirùnat olheet eikä, neh malmiliikheet eikä rautatiet, joo ja halùsi sitte mutta s_oon tietty Jukkasjärvi ja kurravaaralaisep panìh vastaan̬. ei het halùhnee n_ettɛ Vittaŋkhiin kirkko tullee. èi net_olìs antanhees se on tietty, omàssa kylä̀ssä ensiŋki kirkko no s_oom paljon̬ helpompi, kirkov vieress_asua. jaa sitte Kurravaara siinä lähèlä nii nep panìh vastaan. no Lestaadiolla [sic!] otti sillä lailla n_ettɛ se, ääne-, äänestethiin̬. joo ja, se Vittaŋki voitti enä̀mpi äänie. tästä kylä̀st_olì silloon siihen aikhaaŋ kymmenen_ääntä jä, ja VittaŋGis yhèksän_ääntä. tässä kylä̀ss_olì yksi ääni enä̀mpi ko Vittaŋkis, ja niim Masùnim pruuki ja Paràkka ja Sopperoŋ kylä̀t ja, se on tietty se voitti ja sitte ko se äänestyksessä voitti se s_alèthi Vittaŋkhiiŋ kirkkoa rakèntamhaa, se ol Lestaadiuksen aikana rakènet(tu). ja Lestaadius ov vihkiny sev Vittaŋkiŋ kirkon̬. joo.
MP: Että tämä o ollu isompi kylä kuv Vittaŋki tämä.
IE: joo, sillòŋ k_on, Vittaŋkhiŋ kirkko ra-, -kèttu, niin se olì silloin isòmpi. katto ko, olì tässä kylä̀ssä kymmenen ääntä ja Vittaŋkis yhèksän̬. se olì tieteŋki, yksi, veròtalò enä̀mpi tässä kylä̀sä, siihin aikhaa. ja nyt_ov Vittaŋki kasùnnu noin suureksi, ja tämä̀ kylä̀ loppuu loppumistaan̬sa. koo, minùn aikanani on, puoli väkilukuo vähèny, tästä kylästä.
Kirùnassa ja Lainiessa, mie uskoŋ Kirùnassa nyt_olèval lainielaisie piijjaan [= pian] enä̀mpi ko tässä kylässä. joo kyllä h_oon enä̀mpi nyt, jokka täält_oon syntynhee ja menheek Kirùnaa. jaa sitte niit_on ympäri valtakunna menny, tuossaki Tokholmiss [= Tukholmassa]_on, sanòvah lainielaisie oŋ kolmeŋkymmenen paikhoon̬, yhèssäki paikas(sa).
sitte niit_oon Ypsaalassa [= Upsalassa] Kalskuukassa [= Karlskogassa] ja, ja vähä̀ missäki Öörepruussa [= Örebrossa] ja vähä̀ missäki siel_ympäri, Ruottie, hajònu sinn_ihmisi, elä̀mä – niij ja mullaki on nyt, mull_oŋ kymmenel lasta ja tässä omàssa kylä̀ssä ei olè ko kolme, kaks ty(ä̀rtä ja poika. yksi om minùm poika, Lannavvaaras – yksi oŋ Kirùnassa, jaa yksi poik_on Selèfteos [= Skellefteåssa], yksi poik_on Tokholmissa ja yksi poik_on Ypsaalassa, ja yksi ty(ä̀r on, Kalskuukassa, ja yksi ty(ä̀r oŋ Kainhuula, sen nyt sykỳsellä het siirtyväh Luulajhaan se parìkunta. ja niin net on yksi paikhaansa hajòne.
MP: Aiva yli maan.
IE: ja nỳt_eij ol ennää koskhaan see aika n_ettɛ, meill_oo, kaikki lapset yht_aikaa kotòn, ei se satù. nykki on tuo jok Ypsaalass assuu s_oŋki vasta nainuki jäänheenä talvena, se on nyt_ollu täälä, vaimoŋ kansa käymäs. ja, sittes se o menny, puoli aikaa olì täälä ja sitte toisem puolen aikaa, piit [= pitivät ’heidän piti’] olla ste vaimoŋ kotòna. (s_)oo Jämplantista [= Jämtlannista] hänèv vaimo.
ja, tämä̀ poika jokà nyt_on semèstillä [’lomalla’], s_ei olèkhaan nainnu vielä. se on nyh Norhjaam menny tämä̀n y-, yhèv vävỳpojàŋ Gans – – Gans. net on eilenaamulla menheet ja nep piit olla, kolmep päivää sillä reisulla. ajjoik kävvä, Hammarfestis [= Hammerfestissä], mailman, pohjasimessa kaupuŋGis(sa). joo ja, huomispäivänä net huomenillalla net_oŋ kotòna. ja se on nuorim poika ja nuoriŋ kaikista lapsista, s_eij olèkhaan nainnu vielä. om poikamies vielä, hään assuu Tokholmissa.
Litterointi teoksesta Vittangin murretta. Suomen kielen näytteitä 48, s. 34–37.