Jällivaaran näyte
Jällivaaran murre kuuluu peräpohjalaisiin murteisiin.
Johan Skaulo (JS), s. 27.1.1886 Jällivaarassa ja Arvid Citren (AC), s. 10.9.1894 Jällivaaran Soutujärven kylässä.
Haastattelu on tehty 11.7.1965 Jällivaaran Skaulon kylässä, haastattelijana Jorma Rekunen (JR).
Signum: 4677: 1.
JR: Oliko tännet tietä ennen?
JS: ei.
AC: [edellisen päälle:] eei oles, tie on. jaa, kyllä se on kuuskymmentä vuotta aikaa tullu.
JS: juust vasta tie tehty.
AC: sit_ei ol_ollu tietä, se on ollu liki Jällivaarhaav viis peniŋkulmaa kantant.
JS: ei se niiv- niin ra- hauska homma sekkää.
AC: [naurua]
JS: ei ole miellùtta olleŋkha.
JS: täältä kaloja vienhet ja vaihethanhej jauhuja ja kaffi(a ja sokkeri(a.
AC: takka mennessä takka tullessa.
JS: joo.
AC: joo mie olen kans kokenu se reissu.
JS: joo hän on kantannu mutta mi_en ole kantan.
JS: (mut mitä)
AC: [edellisen päälle:] niit on ollu äijji(ä jokka oŋ kantanhe sata kilu(a jauhuja. se_on ollu lujat miehet en- enne vanhast. (Seon)niemess_oll_yks äijä joka oŋ kantanu, sata kilu- Ollin Filppaaksi sanotti. sata kilu(a lyöny selkhän̬, ja lähteny marsii. ja eikä s_ollu pitkä.
JS: ei mutta muute vaŋkka mies nuoren.
AC: tämäm miehen pittuus oli suunnilèm mutta vahva sitte. lyhöi jalaj ja
pitkä selkä. [naurua]
JR: No siinä sai marsiat tuone Jällivaaraa.
JS: joo.
AC: joo, tunturi ja yli sitte.
JS: joo ja, ei se ole nii hyvä väli.
AC: eei. siellä_oj joki(a välilä ja, uomi(a ja.
JR: Menikö siitä polku?
JS: joo (– –)
AC: joo s_ov vähänem polku ollu.
JS: vähäinem polku (kohtapa) se näkkuu vieläki paikon̬.
JR: Mistä kautta se polku, meni sinne?
JS: se meni, ensin Auvvakho ja Avvakosta,
AC: täält ensinnä Moskhiij ja sitte Avvakhoj ja sitte,
JS: [edellisen päälle:] joo.
AC: se meni,
JS: yli tunnturi.
AC: Koskuskylhän (–).
JS: eei kylä, jaa, Tennevitsiin̬ se meni.
AC: joo.
JR: Mikä tunturi siinä oli välissä?
JS: siin_o montei. siin_o Avakko-tunturi ja sitten o, öö Piritsako s_o.
AC: joo siin_on tunturi(a välissä.
JS: montaki.
AC: joo. [nauraa] mi_en tii(ä niitten nimi(ä mitkä het oŋkaa.
JS: [edellisen päälle:] sithen tullee Portsai. kolome tunturr_yli.
JR: Niien yli piti mennä.
JS: joo.
JR: Rakkaa kävellen.
JS: joo, raskas.
JR: Kivikko paha siellä tunturissa?
JS: joo mut se on s- se on semmoneŋ kivikko ku, s_on aivan silì(a. ku sattaa se_on hyvil liukas, märka maa.
JR: Siinä oj jauhosäkiŋ kansa pistelemistä.
JS: joo.
AC: joo ja se oŋ kantanu kerran sataneliʲäkymmentä kilu(a, Jällivaarasta, Killiim, silloŋ ku se rautatier rakennus tuli. Klasiloovaan̬. se omp vielä rekorttimpi [= ruots. rekord].
JR: Ov vahva mies.
JS: joo s_oli, hyviv vahva, mies mut lyhu. hyvim, pitkä selkä ja lyhuj jalat. [naurua]
AC: jalas sil_ei olhe mikham mutta selka.
JS: [edellisen päälle:] oo.
JR: Net ovat korkeat tunturit tuossa.
JS: joo net on uhka korki(at.
JR: Mikäs siinä korkein on?
JS: no mie_skon ['uskon'] (et)tä tämä Kieppo.
AC: Kieppo se korkii Avvàkko (et)tä Kieppo. se oŋ korki(a tunturi se. Kieppo eli Avvàkko-tunturi se san-, sillä_o kaks nimmee.
JR: Se oj juuri se Avvakko-tunturi?
AC: joo. se oŋ kyl̀ä Avvaakon nimine ja se tunturiŋki sanon, Avvàkko-tunturiks, sil oŋ kaks nimme- Avvàkko-tunturi ja Kieppo, mutt_Avvàkko-tunturiksi ne sanovat SITÄ.
Litteroinut Anni Tiirikainen, litteroinnin tarkastanut Susanna Kokko.