Peräseinäjoen murteesta
Peräseinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen yläjuoksun ja siihen laskevien sivujokien ympärillä. Ainakin 1500-luvulta lähtien Seinäjoen yläjuoksulla on ollut pysyvää asutusta. Niin kuin muuallakin Suomessa, maanviljelys pääsi kukoistamaan siellä vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen, kun Ruotsin valloitussodat olivat ohitse ja lainsäädäntö suosi uusien tilojen perustamista.
Peräseinäjoen alue vaurastui edelleen 1800-luvun lopulla, kun metsiä alettiin käyttää hyväksi ja puun hinta nousi. Lisätuloja saatiin esimerkiksi siernapölkkyjen ajosta, josta myös edellä esitetyssä Peräseinäjoen murrenäytteessä puhutaan. Vuonna 1882 Peräseinäjoki oli tarpeeksi vauras muodostaakseen itsenäisen pitäjän. Nykyisessä EU-Suomessa maatilat vähenevät nopeasti ja sitä myöten vähenee myös itsenäisten kuntien määrä. Peräseinäjokikin liittyi naapuriinsa Seinäjoen kaupunkiin vuoden 2005 alussa.
Murteeltaan Peräseinäjoki on hyvin samankaltainen kuin sen vanha emäpitäjä Ilmajoki. Etelä-Pohjanmaan murre on ylipäätään yhtenäisempi kuin muut suomen päämurteet.
Tunnusomaiset eteläpohjalaiset murrepiirteet esiintyvät jo Peräseinäjoen näytteen alussa:
Minä on ollup palavelukseh nin, kaharenkymmenev vanhana ni, ni sellaases taloos johna tuli talavella nii vahavahal lunta porraspäähäj jottei olluk ku pikkuunem matka.
– Kirjakielen d:n tilalla on r (esim. kaharen).
– Inessiivin pääte on -s (esim. taloos).
– Konsonanttiyhtymissä, jotka alkavat l:llä tai h:lla, on svaa- eli välivokaali (esim. jalaka, vahava).
– Painottomien tavujen i-loppuisen diftongit ovat oienneet pitkiksi vokaaleiksi (esim. sellaanen, pikkuunen). Pitkävokaalisia ovat myös sellaiset yleiskielessä lyhytvokaaliset sanat, joissa on alun perin ollut i-loppuinen diftongi (esim. taloo, hevoonen).
– s on n:n edellä joskus muuttunut h:ksi (esim. johna). Niin voi tapahtua jopa sananrajan ylikin (esim. palavelukseh nin).
– Sanansisäinen vokaalienvälinen h on säilynyt (esim. talohon).
– Sanaa jotta käytetään hyvin paljon. Se on lähes aina yleiskielen että-konjunktion tilalla. Lisäksi jotta-sanaa käytetään muun muassa uuden jakson aloittajana epäsuorassa esityksessä.