Kotus-vinkit
Elikkäs, se on hiinä ja hiinä
Ärsyttävän monta kielijuttua vuosien varrelta.
Jos suomen kielestä poistaisi kaikki sellaiset sanat ja ilmiöt, jotka ovat ihmisiä vuosien varrella ärsyttäneet, niin mitä kieleen jäisi jäljelle? Mitäköhän? Pitkässä juoksussa palaamme ehkä mukavuusalueellemme! Parhautta! Cheese caket ja grilli makkarat ansaittu!
Elikkäs, se on hiinä ja hiinä kannattaako sellaiseen lähteä. Eikä kielestä muutenkaan voi noin vain poistaa sanoja. Sikälimikäli aihe kuitenkin kiinnostaa, kannattaa jatkaa tämän ärsyttävän pitkän vinkin parissa: vinkkiin on koottu mielettömän monta Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluissa julkaistua ärsyttäviä kielenpiirteitä käsittelevää juttua – ja vieläpä kronologisessa järjestyksessä. Tajutonta!
Säkätystä ja rumia äänteitä
Miksi jotkut murteet ärsyttävät tai huvittavat? Savolaisten sanotaan viäntävän. – – Tuntemattomassa sotilaassa Hietanen ”säkättää lyhyttä murrettaan”. Turun seudun murteessa herättää ulkopuolisen huomiota terävä rytmi, joka johtuu painollisuuden ja painottomuuden eron korostumisesta.
Ärsytys on taattu, jos rumana pidetty äänneasu yhdistyy negatiiviseen sisältöön, kuten eräs vastaaja kuvailee: ”Tietyt äänteet (ö, y, r…) kuulostavat minusta rumilta. Kun nämä äänteet yhdistyvät sanassa, jonka merkitys on negatiivinen, ärsyttävä tulos on taattu.” Kaksinkertaisesti ruma on mm. röyhkeä.
Elikkäs kaksi cheese cakea
Olen tutkinut kymmenen Ilta-Sanomien verkkosivuilla käydyn keskustelun avulla, mitkä puhutun suomen kielen piirteet ärsyttivät tavallisia kielenkäyttäjiä 2000-luvun alussa. – – Kaikkein useimmin valituksen aiheena ovat partikkelit eli(kkä), nii(n)ku(n) ja t(u)ota (noin). Lisäksi mainitaan esimerkiksi sanat no, siis ja silleen.
Itse kukin voi tehdä kielipäätöksiä. Ruokalistojen ja reseptien laatijat voivat valita, tarjotaanko bbq steakeja ja cheese cakea vai kelpaisivatko grillipihvit ja juustokakku.
Pitkässä juoksussa saavumme mukavuusalueelle
Pitkässä juoksussa on suora käännös englannin ilmauksesta in the long run. Rakenneosiltaan ja merkitykseltään samanlainen on ruotsin kielen i det långa loppet. Englannin ilmaus on siis käännetty osa osalta suomeksi – alun perin ehkä leikin päiten.
Sana mukavuusalue ja sen vastakohta epämukavuusalue tulevat vastaan etenkin työpsykologia-, työhyvinvointi-, johtamis- ja oppimisyhteyksissä, mutta niistä se siis on levinnyt jo muuallekin. Mukavuusalue on sanana ja käsitteenä monia ärsyttävä inhokki.
Ulko grilli tulille näillä näppäimillä
Erilaisten Ärsyttävin kielenpiirre -listojen kärjessä loistavat ilmoitus- ja mainostekstien selvästi väärin kirjoitetut ”yhdys sanat”, siis tapaukset, joissa sanayhdistelmän ensimmäinen osa on joko nominatiivissa (perusmuodossa), esim. grilli makkara, kevyt kenkäinen, tai erityisessä yhdyssanamuodossa, esim. erikois tarjous, ulko grilli.
Suurin kiellettäviksi ehdotettujen sanojen ryhmä näyttää olevan erilaiset fraasit ja idiomit, joita viljellään erityisesti puhutussa kielessä. Inhotusta herättävät esimerkiksi seuraavat: näillä näppäimillä, sikälimikäli, homma meni reisille, jii en ee, elikkä(s), ymsyms ja se on hiinä ja hiinä.
Kukakohan kokee matkan
Entä miksi tyyppi kukakohan, mikäköhän ärsyttää? Siinä on monikäyttöinen liitepartikkeli ‑han/-hän, joka vihjaa yleensä, että asia on puhujalle ja kuulijalle jollain tavalla tuttu. – – Mikäköhän-tyyppiä näkee käytettävän etenkin kirjoittajan persoonallisen äänen sallivissa teksteissä, esimerkiksi pohdiskelevissa tai pakinatyylisissä kirjoituksissa, itsevastattavan tai ei-vastattavan retorisen kysymyksen tehtävässä.
Nykyään on muotia puhua matkasta, kaikkialla. Tanssikilpailujen kokemukset ovat matkoja, samoin kokkiohjelmien yhteinen tekeminen on kuulemma matka. Mitä merkillisimmät asiat ovat nyt tarinoita.
Pääsääntöisesti pienillä kirjaimilla
Olen pannut merkille, että nykyään ovat muodissa mitä epämääräisimmät ilmaukset. Erityisesti sanojen lähtökohtaisesti, pääsääntöisesti ja tarkoitushakuisesti käyttö ärsyttää.
Vaikka vääränkokoiset alkukirjaimet harvoin haittaavat tekstin ymmärtämistä, ne ärsyttävät monia ihmisiä yhtä lailla kuin yhdyssanavirheetkin. Alkukirjaimen koko lainautuu helposti joka puolella näkyvistä englanninkielisistä teksteistä ja nimistä. Englannissahan ei isoja kirjaimia säästellä.
Halpuutusta feisbuukissa
Minua ärsyttää, että suurin osa tv- ja radiotoimittajista ääntää englantia väärin. Esimerkiksi Facebookista tulee ”feisbuuk”, eli nimi äännetään pitkän u-vokaalin kanssa, vaikka parempi ääntöasu olisi ”feisbuk”.
Uutuuttaan halpuuttaa töksähti monen kielikorvaan. Johto-opin kannalta sana on kuitenkin muodostettu oikein verbijohtimen avulla adjektiivista halpa. Mikäpä siinä, halpuutetaan vain jatkossakin!
Järjetöntä, koska takia
Jätin treenit väliin, koska flunssa. – – Monet kommentoijat olivat sitä mieltä, että rakenne on ärsyttävä ja tarpeeton, koska ”suomessa olisi jo ihan hyvät vastineet takia ja vuoksi”.
Kaikki on nykyään älytöntä, mieletöntä, tajutonta tai järjetöntä, vaikka kyse on usein aivan jostain muusta. Liioittelevat ilmaukset ärsyttävät ja tekevät tekstien lukemisen hankalaksi. Miksi teksteissä pitää liioitella liikaa?
Parhauden osalta on ärsytystä
Useimmiten osalta-rakenteen voisi korvata yksinkertaisemmalla ja selkeämmällä ilmauksella. Itä-Suomen osalta sää on perjantaina pilvistä ja sateista. > Itä-Suomessa sää on perjantaina pilvistä ja sateista.
Monia saattaa ärsyttää juuri se, että sanaa parhautta – samoin kuin kommentteina myös sanoja ihanuutta, mahtavuutta ja upeutta – käytetään adjektiivinomaisesti ja vieläpä ilmauksissa, joihin monen kielitajun mukaan kuuluisi adjektiivimuotoinen parasta, ihanaa, mahtavaa, upeaa.
Toimitus: Risto Uusikoski