Pitääkö tosiaan Facebook ääntää englannin mukaan? Entä vaikkapa Nike tai Adidas? Tuotemerkkejä nekin. Feisbuuk on Facebook-tuotteen suomenkielinen äänneasu. On helppo kritisoida niiden kielten ääntämystä, joita osaa, mutta toimittajat eivät voi osata kaikkia maailman kieliä, saatikka tietää, tuleeko jonkun yrityksen / tavaramerkin nimi mistä kielestä alun perin.

Myös minua ärsyttää soinillisten konsonanttien ääntäminen soinnillisina ja esimerkiksi suhu-s:n ääntäminen suomalaisittain. Ei se oikeasti ole niin vaikeaa ääntää niitä edes suurin piirtein oikein. Kaikkien maailman kielten ääntämisen täydellistä hallintaa ei tietenkään voi odottaa ja vaatia, mutta edes sen suurimman ja yleisimmän (siis englannin) ääntämisen perusteiden hallinta olisi kyllä suotavaa, jos ammattina on puhua julkisesti.

Koska nämä sanat esiintyvät suomenkielisen puheen seassa, lainasanat mukautuvat herkästi äännejärjestelmäämme. Vieraiden sanojen oikein ääntämistä ei edellytetä nuiden ollessa osana suomenkielistä puhetta, ei englannin eikä muunkaan kielen.

Näkisin, että tapaus on suunnilleen vastaava kuin se, kuinka esimerkiksi Chicago on "suomeksi" /'ʃikako/ ja New York /'ny: jork/ (pärisevällä r:llä tietenkin). Paljon käytetyt ja arkistuneet sitaattilainat tuppaavat mukautumaan lausumisessaan lähelle suomen normaalia lausumista.

"Feisbuukissa" on varmastikin kyse siitä, että kun suomalainen näkee kaksi samaa kirjainta peräkkäin, niin sen tulkitsee vaistonvaraisesti pitkäksi vokaaliksi, vaikka englannissa samaa korrelaatiota ei aina olekaan.

Jos haluttaisi sanoa ne suomalaisittain, kuten Nillittäjä ehdottaa, pitäisi esim. Facebook tällöin olla ennemminkin "vasepookki" tms. finglishin sijaan.

Mielestäni toimittajilta ei pidäkään edellyttää kaikkien maailman kielten ääntämisen osaamista (vaikka yleensä oikeahko ääntämys on kohtuullisen helppo selvittää). Kuitenkin englannin kielen osaaminen on melko oleellista nykyään, minkä vuoksi sen ääntäminen olisi hallittava edes kohtuullisen hyvin.

Suomalaiset kuuluvat parhaiden kieltenääntäjien joukkoon maailmassa. On luonnollista, että kun puhuu äidinkieltään, sen sekaan sattuvat vieraskieliset sanat muuttuvat hieman puhutun kielen suuntaan. Ruotsalaiset ääntävät esimerkiksi englannin j:n reippaasti jiinä, eivät džeinä. Satuin olemaan Ruotsissa kesällä 2009 kun hotellin teevee kertoi aamulla jonkun Miikkael Jäksonnin kuolleen. Ajattelin että varmaan joku paikallinen stara, kunnes sain silmälasit yöpöydältä päähäni.

Olen kyllä sen verran eri mieltä, että en vaatisi aivan tarkkaa englannin ääntämistä, kunhan puheesta saa selvää, mitä asiaa tai henkilöä tarkoitetaan. Voidaanko tarkkaa ääntämistä aina edes määritellä, kun englantia puhutaan vähän eri tavoin eri puolella maailmaa. Jos tarkkuutta vaaditaan, niin eikö silloin esimerkiksi australiaiset nimet pitäisi ääntää australialaisittain?

Oikeestihan Facebook lausutaan Veispuk. Tai jos oikein foneettisesti pitää kirjoittaa niin [ʋeispuk].

Saattaahan v-äänteessä joskus olla kitkaa sen verran, että sanoa saa, eikä soinnillisuuskaan aina ole täydellinen. Ja p-äänteessä saattaa olla hiukan sointia ainakin lausujan mielestä. Mutta kyllä ihmiset enimmäkseen pettävät itseään, kun luulevat, että osaavat lausua herrasväen f:n ja g:n paremmin kuin naapuri tai työkaveri.

Merkityksellisintä tässä on, että kun luulemme osaavamme lausua vieraat äänteet oikein suomea puhuessamme, ehkä jopa painottaa sanat oikein, meidän on vaikea ymmärtää, että pitää erikseen opetella lausumaan ne silloin kun oikeasti pitäisi: vieraita kieliä vieraskielisille puhuttaessa.

Jos uutistenlukija puhuu televisiossa jonkun mielestä Pelkiasta, niin se haittaa vain mielensäpahoittajia, jotka uskovat itse osaavansa sanoa ”Belgia”. Kun he sitten yrittävät puhua vaikkapa englantia ja tulos on oikeasti suunnilleen Peltsium, niin siitä voi jo olla aidosti haittaa: häntä ei ymmärretä tai hänet ymmärretään väärin, tai häntä pidetään ihan maalaisena.

Kaikkein kauheinta on kun muun kielisiä sanoja esim. nimiä tai tuotemerkkejä ruvetaan ääntämään muka-amerikkalaisittain. Kuten nyt vaikka Adidas.

"Feisbuuk on Facebook-tuotteen suomenkielinen äänneasu."

Facebookin suomenkielinen äänneasu on kylläkin joko naamakirja tai sitten fakepook tai fasepook. Pakkoenglanti kun pitää ääntää aina mahdollisimman väärin.

Jos oikein ruvetaan saivartelemaan, niin suomalaiset ääntävät kaikki englannin vokaalit ja konsonantit väärin. Joten jätetään vihdoin se saivarteleminen.

...sanoo täällä toinen vielä enemmän kyllästynyt.

Nimim. ”porilainen” ihan vähän liioittelee. Kyllä suomalainen ääntää useimmiten m- ja n-kirjaimen samoin kuin ne englannissa lausutaan.

Yksittäistapauksissa toki niissäkin sattuu virheitä. Suomalainen saattaa lausua mm:n ja nn:n kaksoiskonsonanttina ja ääntää kirjaimen, joka englannissa ei äänny, esimerkiksi m-kirjaimen sanassa ”salmon”.

Aiheesta puhumiseen ei pitäisi kyllästyä. Suomalaiset puhuvat englantia huonosti muun muassa siksi, että luulevat jo osaavansa ääntämisen, vieläpä niin hyvin, että moittivat muita väärästä ääntämisestä. Koomisinta on, että moitteet kohdistuvat yleensä englanninkielisten nimien lausumiseen suomenkielisessä puheessa. Sehän on aivan eri tilanne kuin englannin puhuminen.