Onko suomen kielellä mitään virkaa tässä maailmassa?

”Mitä ihmettä?” saattaa radion kuuntelija kysyä, kun kuulee pakinani otsikon: Onko suomen kielellä mitään virkaa tässä maailmassa? Useimpien mielestä kysymys lienee järjetön ja te vastaatte: ”Tietenkin on. Miten kukaan edes voi kysyä tuollaista!” On kuitenkin myös ihmisiä, jotka voisivat vastata toisin: ”Ei suomen kielellä ole merkitystä, aivan hyvin voisimme vaihtaa englanniksi; olisi paljon kätevämpää, kun kaikki puhuisivat samaa kieltä.” Näin he vastaisivat, jos muilta kiireiltään ehtisivät tätä pakinaa kuunnella.

Euroopassa on viime aikoina tuotu entistä enemmän esille kielellistä monimuotoisuutta ja oman kielen asemaa. Sekä enemmistö- että vähemmistöryhmät ovat arvioineet oman kielen osuutta suhteessa englantiin, joka valtaa käyttöalaa kansalliskieliltä. On laadittu kielipoliittisia ohjelmia, ja Pohjoismaat ovat antaneet julkilausuman, jossa korostetaan ihmisen oikeutta omaan kieleen.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos valmistelevat suomen kielen toimintaohjelmaa, jossa otetaan kantaa suomen kielen asemaan ja kiinnitetään huomiota suomen kielen käyttöön muun muassa viranomaistoiminnassa, akateemisessa maailmassa ja koulussa. Ohjelman on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana ja siinä tehdään ehdotuksia suomen kielen aseman varmistamiseksi yhteiskunnan eri toimintalohkoilla.

Suomen kieli on yksi maailman turvatuimmista kielistä. Se on Euroopan unionin virallinen kieli, Suomen kansalliskieli ja monipuolinen, yhteiskuntaamme ylläpitävä kieli. Silti myös suomen kielen aseman heikkenemisestä on keskusteltu viime aikoina paljon, vaikka yleisesti suomen kielen tulevaisuuteen suhtaudutaan yhä luottavaisesti. Keskustelua käydään lähinnä tieteen ja koulutuksen kielestä, erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan alalla.

Monipuolinen kielitaito omassa kielessä on hyvä pohja kaikelle oppimiselle ja ymmärtämiselle. Parasta, mitä kieliyhteisö voi tehdä, on tukea sekä äidinkielen että vieraiden kielten hyviä oppimismenetelmiä kouluopetuksessa. Kuntien ja koulujen ratkaisut ovat avainasemassa, kun pohjustetaan nuorten kielellistä tulevaisuutta. Kun nuori ihminen hakee työpaikkaa, keskeisimpiä valintaperusteita on äidinkielen hyvä kirjallinen ja suullinen taito. Jos kirjallinen ilmaisu kangertaa, hakemus siirretään siististi sivuun. Näin monet yritysten edustajat ovat kertoneet.

Eri tieteenaloilla ja ammattialoilla on tärkeä rooli, kun puhutaan suomen käyttöaloista ja ilmaisuvaroista. Englanniksi eläminen ei poista tiedeyhteisön vastuuta siitä, että oman alan ajattelua edistetään, käsitteistöä luodaan ja testataan parhaiten juuri omalla kielellä.

Kääntäjät ovat aina olleet suomen kielen kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa, ja heidän roolinsa on tullut entistä tärkeämmäksi. Tieteessä suomesta kääntämistä olisi määrätietoisesti tuettava paljon enemmän kuin nykyisin.

Politiikassakaan suomen kieltä ei kannata myydä halvalla sillä varjolla, että me kyllä osaamme muitakin kieliä. Euroopan unionissa tulee käyttää omaa kieltä siellä missä se suinkin on mahdollista ja unionin pohjatekstit käännetään huolella suomeksi.

Jotta suomi voisi olla hyvä toinen kieli niille suomalaisille, joiden äidinkieli on jokin muu, tarvitaan oman äidinkielen merkityksen ymmärtävää ajattelutapaa myös heidän opetustaan järjestettäessä. Yksilöä ja yhteisöä tuetaan parhaiten, kun sekä äidinkielen opetus että suomi toisena kielenä -opetus on yleissivistävässä koulutuksessa hyvin järjestetty.

Kansainvälisyys ja kansallinen olotila eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne ovat sidoksissa toisiinsa. Suomen kieli ja muut kielet eivät ole kilpailijoita: äidinkielen syvän ymmärryksen avulla voi suunnistaa muihin kieliin ja muiden kielten peilissä löytää omimman äidinkielensä. Tämän haluaisin sanoa niille elämän siivoajille, jotka suosittelevat suomen kielen vaihtamista englanniksi. Meidän ei tarvitse käsitellä asiaa asetelmassa joko suomi tai jokin muu kieli vaan paras periaate on: sekä suomi että monta muuta kieltä. Lääketieteilijät ovat sekä että -ratkaisun erinomaisia toteuttajia: he jos ketkä julkaisevat tutkimuksiaan englanniksi, mutta samalla he pitävät huolta siitä, että uusin tieto on saatavilla myös suomeksi.

Juhlapuheita kielen ja identiteetin merkityksestä on pidetty tarpeeksi eikä niitä tarvita enempää. Kieli pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään edelleen kaikilla elämän alueilla. Me siis päätämme itse, onko vastaus pakinani kysymykseen kielteinen vai myönteinen. Vastuu on meidän.

PIRKKO NUOLIJÄRVI

Esitetty Ylen Radio 1:ssä 3.7. ja uusintana 4.7.2008 Isänmaiden heinäkuu -sarjassa