Normipäivä

Oliko tänään normipäivä? Siis mikä? Kielenhuoltajalle sana normi tuo ensimmäisenä mieleen kielenkäytön ohjeet. Hän ehkä otaksuu, että kyseessä oli erityinen teemapäivä, jossa käsiteltiin kielenkäytön normeja. Yhtä lailla normipäivän aikana voitaisiin pohtia vaikkapa rakentamiseen liittyviä normeja eli säännöksiä. Mutta näistä ei ole kyse.

Nuorten puhekieleen ja sen mukana internetin keskustelupalstoille on ilmestynyt uuskäyttöön sana normi. Sitä käytetään adjektiivina ’normaalin’ merkityksessä. Normi-alulla korvataan normaali-sanan merkitykset ’tavallinen’, ’tavanomainen’.

Käytössä ovat esimerkiksi yhdyssanat normipaino (laihduttajalla on ”ikuisuusprojektina normipaino”) ja normiruoka (”laihduttaja voi syödä ihan normiruokaa”). Normipainosta voi tosin ajatella, että normi olisi siinä myös perinteisessä merkityksessään ’sääntö’, ’ohje’, ’malli’; ’tavoite’, jos todella tavoitellaan ihanteena olevaa eikä vain tavallista normaalipainoa.

1960-luvulla, kun sosiologia oli muotitiede, puhuttiin paljon sosiaalisesta paineesta. Se syntyi, kun piti täyttää sosiaaliset normit, yleisesti hyväksytyt yhteiskunnan säännöt. Niistä haluttiin yleensä vapautua – vaikka 1980-luvulla Tuula Amberla lauloikin Lulussaan, miten ”normiriemu valtasi heidät, kalpeat sairaanhoitajat”.

Sillä, joka muistaa normipaineen, voi olla vaikeuksia ensi kuulemalla tunnistaa normipainoa. Mutta onneksi meillä on netti ja siellä puhekielen Urbaani sanakirja, jonne on kirjattu normin uuskäyttö: ”Mitä sulla on huomenna?” ”Ei mitään, normipäivä.”

Usein on vaikea selvittää, mistä slangi-ilmaukset ilmaantuvat kieleen. Tässä tapauksessa voi ainakin todeta, että normin nykykäyttöä on levittänyt verkossa jatkuvasti katsottavana oleva television viihdeohjelma Kummeli, jonka sketsistä ”Normipäivä” myös edellä mainittu sanakirjaesimerkki näyttää olevan lähtöisin.

RIITTA ERONEN

Julkaistu Hiidenkivi-lehdessä 2/2010