Kielineuvonnan vuosikymmenet: 1980-luku

Uusi tekniikka pirisyttää neuvontapuhelinta

Puhelinneuvonnan 80-luvun päiväkirjojen merkinnöistä näkee saman kuin aiempina vuosikymmeninä: uudet ilmiöt tuovat kysymyksiä uusista sanoista. 80-luvulla merkittäväksi nousee erityisesti tekniikkaan liittyvä sanasto, mikä näkyykin Aristoteleen kantapää -ohjelman teemassa Laitteiden vallankumous.

80-luvun alkupuolella Kielitoimiston neuvontapuhelimeen tuli noin 12 600 puhelua vuodessa. Vuonna 2015 puheluita tuli vajaa 2 500. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Kielitoimiston väki vastasi kielikysymyksiin myös radiossa. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Vuosikymmenen kysytyin: ATK vai atk?

ATK:n iso- ja pienikirjaimisuutta kysyttiin koko vuosikymmenen ajan ja sen jälkeenkin. Lyhenteen voi kirjoittaa joko isoin tai pienin kirjaimin, eli sekä ATK että atk ovat oikeinkirjoitussuositusten mukaisia kirjoitusasuja.

80-luvulla alettiin järjestää atk:hon liittyviä kurssejakin; vuonna 1980 puhelinneuvonnasta kysyttiin, sopiiko kesäyliopiston kurssin nimeksi ATK-alan kurssi mikrotietokoneita käyttäen.

Nykyään automaattinen tietojenkäsittely kuulostaa hieman vanhahtavalta, ja sen sijaan käytetään usein sanoja tietotekniikka tai informaatiotekniikka (tai sen lyhennettä IT, jonka voi yhtä hyvin kirjoittaa myös pienin kirjaimin it).

Teknologiasta ja tekniikasta kyseltiin neuvonnasta, ja niiden eroista keskusteltiin myös lehdissä. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Sovellus vai sovellutus?

ATK:n ohella myös sovellutus- ja sovellus-sanoista kysyttiin koko vuosikymmenen ajan. Kielitoimiston johtaja Esko Koivusalo vastasi vuonna 1984 Yleisradion Kielikorva-lähetyksessä soittajalle, joka ihmetteli, mikä on pakottanut lyhentämään sovellutus-sanan sovellus-sanaksi:

”Mitään varsinaista pakkoa siihen ei ole, mutta kun lähtökohtana on teonsana soveltaa, johdos kuuluu sovellus. Samalla tavoin on säveltää-sanasta johdettu sävellys ja kavaltaa-sanasta kavallus. Ei puhuta sävellytyksestä eikä kavallutuksesta.

Sovellutus on johdos verbistä sovelluttaa, joka on merkitykseltään teettoverbi, siis 'panna soveltamaan'. Tosin verbiä sovelluttaa käytettiin aiemmin myös merkityksessä 'soveltaa', ja sitä perua on johdos sovellutus. Eihän sitäkään tosiasiallisesti kukaan väärin ymmärrä, mutta kun sovelluttaa on teonsanana jäänyt pois käytöstä ja ruvettu soveltamaan, on tarjottu käyttöön soveltaa-verbin johdosta sovellus.”

Muita esimerkkejä tekniikkaan liittyvistä kysymyksistä

Päiväkirjamerkinnät ovat usein niukkoja, mutta niistä näkee, mitkä aiheet olivat 1980-luvulla pinnalla. Kysyjiä kiinnostivat esimerkiksi seuraavat kysymykset (vastaukset sulkeissa):

Visa-kortin ääntäminen (kuten kirjoitetaan)

DE, DI, dipl.ekon., dipl.ins. (kaikki lyhenteet käytössä, mutta pidempien merkitys selviää lukijalle helpommin)

teletext (suomeksi teleteksti)

telex (suomeksi teleksi)

teleksin lyhenne (virallista lyhennettä ei ole)

telefax (suomeksi telekopio)

digitaalinen vai digitalinen? (digitaalinen)

tarvitaanko viivaa: ATK-yksikkö (viiva tarvitaan lyhenteen ja sanan rajalle)

Nykyään tietotaito, paremmin taitotieto, löytyy myös Kielitoimiston sanakirjasta. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Muutakin kuin tekniikkaa: politiikkaa ja terveysuhkia

Puhelinneuvonnan päiväkirjoista näkyvät kiehtovalla tavalla paitsi uudet tekniset keksinnöt myös poliittiset mullistukset ja jopa laajalti ravisuttavat katastrofit, kuten Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26.4.1986. Onnettomuuden jälkeen neuvonnasta kysyttiin useita kertoja esimerkiksi Tšernobylin sekä radioaktiivisuuteen liittyvien SI-yksiköiden becquerelin ja sievertin oikeinkirjoituksesta ja ääntämisestä.

Ajan poliittista historiaa kuvaavat puolestaan perestroikaan, glasnostiin ja Gorbatšoviin liittyvät kysymykset. Puhelinneuvonnasta kyseltiin perestroikan ja glasnostin kirjoitusasusta, ääntämyksestä ja kääntämisestä. Neuvonnasta esimerkiksi tiedusteltiin, onko uudelleenrakentaminen hyvä suomennos perestroikalle. Neuvojan mukaan suomeen sopivat paremmin uudistaminen ja uudistus-alkuiset yhdyssanat.

Gorbatšovin nimen kirjoitusasusta ja ääntämisestä kyseltiin usein ja ohjeita annettiin myös lehtien palstoilla. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.

Puhelinneuvonnan päiväkirjoista paljastuu myös sairauksien leviäminen. 1980-luvulla kyseltiin nimittäin paljon lyhenteiden aids ja hiv iso- tai pienikirjaimisuudesta.

Aluksi suositeltiin isokirjainlyhenteitä AIDS ja HIV, ja lisäksi vuonna 1985 suomen kielen lautakunta ja Duodecim-seuran lääketieteen sanastolautakunta suosittelivat aidsin suomenkieliseksi vastineeksi sanaa immuunikato.

Vuonna 1987 suomen kielen lautakunta kuitenkin totesi, että käytännössä yleisin on pienikirjaiminen lyhennesana aids. Samana vuonna lautakunta päättikin suosittaa pieni- ja isokirjaimista lyhennettä samanarvoisina.

Tiesithän, että nykyään lyhenteiden kirjoitusasun voi tarkistaa Kielitoimiston ohjepankin lyhenneluettelosta?

Lyhenneluettelo (Kielitoimiston ohjepankki)

Vuonna 1988 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus muutti Sörnäisiin. Leppävaaraan ei koskaan muutettu. Sörnäisissä kului 20 vuotta, ja sen jälkeen muutettiin Kaisaniemeen. Kuva: Ulla Onkamo, Kotus.