Ymmärrettävä lakikieli on kansalaisoikeus

Juristien tulisi kehittää kielenkäyttöään ymmärrettävämmäksi.

Ennen joulua Lakimiesuutisissa kirjoitettiin oikeudenhoitoa koskevasta uutisoinnista ja viestinnästä. Verkkolehden (12.12.2018) artikkeleissa todettiin, että juristien tulisi itsekin osallistua aktiivisemmin viestintään ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tuomioistuinten ratkaisuista kirjoitetaan mediassa aiempaa enemmän, ja usein uutiset myös herättävät vilkasta keskustelua julkisuudessa. Uutisointi on lisäksi nopeutunut ja uutisten tuottajien määrä kasvanut sosiaalisen median myötä. Jotta olisi mahdollista huolehtia uutisoinnin oikeellisuudesta, korjata virheellisiä tietoja sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen, juristien pitäisi nähdä viestintä ja julkinen keskustelu osana työtään. Heidän tulisi myös kehittää kielenkäyttöään ymmärrettävämmäksi.

Mediatuomareita sillanrakentajiksi

Oikeudenhoidon viestintää on pyritty parantamaan perustamalla mediaryhmiä, joiden tehtävänä on rakentaa siltaa oikeuslaitoksen ja median välille. Ensimmäinen mediaryhmä perustettiin viime keväänä Helsingin käräjäoikeuteen, ja myöhemmin tänä vuonna toimintaan tulivat mukaan Varsinais-Suomen ja Oulun käräjäoikeudet sekä Rovaniemen hovioikeus.

Ryhmiin kuuluvien mediatuomareiden tehtävänä on avustaa toimittajia oikeuslaitosta koskevassa uutisoinnissa. He tarjoavat toimittajille taustatietoja oikeusjärjestelmästä ja tuomioistuinten ratkaisuista, osallistuvat julkiseen keskusteluun ja myös pyrkivät korjaamaan uutisoinnissa ja keskusteluissa esitettyjä vääriä tietoja ja käsityksiä. Tehtävän onnistumisen kannalta on tärkeää, että mediatuomarit osaavat tarkastella oikeudellisia asioita paitsi tuomarin myös median ja maallikoiden näkökulmasta.

Oikeuskieli suunnataan toisille ammattilaisille

Viranomaisten keskuudessa on viime vuosina vahvistunut ajatus, että viranomaisviestinnän ymmärrettävyys on kansalaisoikeus. Tähän tulisi pyrkiä myös lainsäädännössä ja oikeusistuimissa.

Lakimiesuutisten haastattelema Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Aino Piehl toteaa: ”Oikeuskieli on tietyn ammattiryhmän erikoiskieli, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää – ­aivan samalla tavalla kuin sairauskertomusten kieli voi olla vaikeaa juristille. Ja samalla tavalla kuin sairauskertomus, ei myöskään tuomio ole kielenkäytöltään suunnattu sen saavalle maallikolle.” 

Mikä tekee oikeuskielestä niin vaikeaselkoista?

Piehlin mukaan oikeuskielen ymmärtämistä vaikeuttavat muun muassa maallikolle vieraat termit sekä raskaat virkerakenteet. Tuomioistuinten päätösten vaikeaselkoisuutta lisää myös tekstin rakentamisen tapa. Monet viranomaiset ovat selkeyttäneet päätöstekstejään niin, että päätös kerrotaan heti tekstin alussa. Oikeuden päätöksissä ratkaisu esitetään edelleen viimeiseksi. Päätökset ovat myös pitkiä, ja lukijan on vaikea päätellä, mitkä tekstissä mainituista monista asioista ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja miten.

Toisaalta sekä lait että oikeuden päätökset on kirjoitettu ikään kuin olettaen, että lukija tuntee oikeusjärjestelmän, lainsäädännön, tuomioistuinten prosessit ja tekstikäytänteet. ”Maallikoilta puuttuu tieto tekstissä sanomatta jääneistä asioista, joita ilman lakiteksti ei hahmotu ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi”, sanoo Piehl. ”On hyvä, että tuomioistuimet panostavat jo viestintäänsä ja että tuomioistuimiin tulee mediatuomareita. Kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmää kohtaan lisäisi kuitenkin vielä enemmän, jos itse päätöksistä tehtäisiin ymmärrettävämpiä moniammatillisen yhteistyön avulla, esimerkiksi palkkaamalla omia kielenhuoltajia.”

Teksti: Liisa Raevaara

Lue lisää:

Ymmärrettävä lakikieli on kansalaisoikeus. Lakimiesuutiset 12.12.2018

Janne Laukkanen: Ymmärrettävää viestintää oikeudenhoidosta. Lakimiesuutiset 12.12.2018

Mediatuomarit rakentavat siltoja oikeuslaitoksen ja median välille. Oikeus.fi 24.8.2018

Ymmärrettävät säädökset vaativat uhrauksia. Ajankohtaista virkakielestä 7.12.2018

Kotimaisten kielten keskuksen Säädöskielen ohjeita -sivusto

Palaa otsikoihin