Kielitietoisuutta ja tekstitaitoja

Selkeän kielen päivänä keskusteltiin viranomaisten tekstityöstä.

Selkeän kielen päivää juhlittiin 10. lokakuuta Helsingissä. Tilaisuuden avasi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Puheenvuorossaan ministeri totesi, että selkeä kieli on demokratian kulmakivi, saavutettavuuden ja osallisuuden edellytys ja myös asia, jossa on jatkuvasti kehityttävä ja opittava uutta. Selkeän kielen edistämisen pitää olla olennainen osa palvelujen ja hallinnon kehittämistä.

Tilaisuus tallennettiin, ja tallenne on katsottavissa 23. lokakuuta asti. Linkki tallenteeseen on uutisen lopussa.

Tekstityö, sen merkitys ja edellytykset näkyviksi

Harva tulee ajatelleeksi, miten suuri osa viranomaisten työstä on erilaisten tekstien kirjoittamista ja lukemista sekä keskusteluja esimerkiksi kokouksissa, työryhmissä ja asiakaspalvelussa. Tekstityö ja kielenkäyttö on niin arkipäiväistä ja itsestään selvää, että kielen merkitys työssä jää usein tiedostamatta ja näkymättömäksi. Tästä ajatuksesta lähtivät liikkeelle Ulla Tiililä ja Eero Voutilainen selkeän kielen päivän esityksessään Virkatyö on kielityötä – mitä se vaatii ja keneltä?

Tiililä ja Voutilainen havainnollistivat kielityön moninaisuutta ja määrää esimerkeillä eduskunnan kansliasta ja Kelasta. Esimerkit osoittivat vakuuttavasti kielenkäytön ja tekstien keskeisen roolin viranomaistyössä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että julkishallinnossa työskentelevät tiedostavat, miten tärkeä työväline kieli on. On myös tärkeää, että heillä on työhön tarvittavat kielenkäytön taidot sekä rohkeutta uudistaa vakiintuneita työtapoja. 

Tiililä ja Voutilainen korostivat, että ennen kaikkea johdon ja työn kehittäjien on tunnistettava kielityö ja sen merkitys. Organisaatioissa on varmistettava, että työprosessit, tietojärjestelmät, mallitekstit, fraasit ja muut tekstin teon apuvälineet mahdollistavat hyvien ja toimivien tekstien tuottamisen.

• Tiililä ja Voutilainen: Virkatyö on kielityötä – mitä se vaatii ja keneltä? (esityksen diat, PDF-tiedosto)

Ulla Tiililä, Eero Voutilainen ja tilaisuuden juontaja Riitta Hyvärinen. Kuva: Anniina Kaari, OKM.

Hallinnossa tarvitaan kielenkäytön osaamista

Ohjelma jatkui paneelikeskustelulla Vaikuttavuutta virkakielityöhön – miten kehittää hyvän virkakielen osaamista opinnoissa ja työelämässä? Keskustelijoina olivat suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja ruotsin kielen yliopistonlehtori Jannika Lassus Helsingin yliopistosta, Taiteen edistämiskeskuksen viestintäpäällikkö Laura Manninen ja liikuntasosiologian emeritusprofessori, tietokirjailija Hannu Itkonen. Keskustelua johti Henna Kara Kotimaisten kielten keskuksesta.

Paneelin osanottajat kertoivat, millaisia kirjoittamisen ja kielenkäytön tietoja ja taitoja heidän alansa opinnoissa saa. He myös pohtivat, miten viranomaistyössä tarvittavaa kielenkäytön osaamista voisi parhaiten vahvistaa. Keskustelussa korostui se, että pelkkä positiivinen asenne hyvää virkakieltä kohtaan ei riitä. Kirjoitettavien tekstien kirjo on laaja, mikä vaatii monipuolista osaamista. Tärkeää on myös, että suomen- ja ruotsinkielisiä tekstejä suunnitellaan yhtä aikaa ja että kääntäjät ovat mukana työprosesseissa alusta asti. Lisäksi on muistettava selkokieli sekä sen edistäminen rinnan selkeän kielen kanssa.

Panelisteja pyydettiin myös kertomaan kokemuksiaan hyvistä käytänteistä, joilla työyhteisön tekstejä ja kielenkäytön osaamista voi kehittää. Yhtenä hyvänä esimerkkinä mainittiin moniammatilliset ryhmät ja työprosessit. Niissä kielenkäyttöön liittyviä ja teksteihin vaikuttavia valintoja ja ratkaisuja on mahdollista suunnitella ja arvioida eri näkökulmista, oli sitten kyse teksteistä, tekstien tuottamisen prosesseista tai tietojärjestelmistä. Kielen, sisällön ja tietotekniikan asiantuntijoiden yhteistyötä tarvitaan.

Panelistit Hannu Itkonen, Jannika Lassus, Laura Manninen, Tiina Onikki-Rantajääskö ja puheenjohtaja Henna Kara. Kuva: Anniina Kaari, OKM.

Selkokielen toimintaohjelma ja valtionhallinnon viestintäsuositus

Selkeän kielen päivän tilaisuudessa julkistettiin myös selkokielen uusi toimintaohjelma vuosiksi 2024–2026. Siitä kertoi Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä.

Toimintaohjelmassa on viisi päätavoitetta, jotka suuntaavat selkokieltä edistäviä toimenpiteitä: 1) selkokielen asemasta Suomen lainsäädännössä on tehtävä selvitys, 2) selkotoiminnalle on varmistettava riittävät resurssit, 3) selkokieli on juurrutettava osaksi yhteiskunnan julkista viestintää, 4) selkokielen asiantuntemusta on Suomessa vahvistettava ja 5) erilaisten selkoaineistojen julkaisemista tulee edistää ja lisätä.

Maahanmuuttoviraston viestintäjohtaja Klaus Kaartinen kertoi puolestaan valtionhallinnon uudesta viestintäsuosituksesta. Suosituksen lähtökohta on, että hallinto ja sen viestintä ovat ihmisiä varten.

Suosituksessa myös linjataan viestintää ohjaavat arvot. Ne ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus, ymmärrettävyys, vuorovaikutteisuus ja palveluhenkisyys. Niiden kaikkien toteutumista tukee se, että viranomaiset käyttävät viestinnässään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä sekä mahdollisuuksien mukaan selkokieltä.

Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä esittelee selkokielen uutta toimintaohjelmaa. Kuva: Olli Tamminen, Kotus.

Kielitietoisuutta työelämään

Teksti: Liisa Raevaara

• Selkeän kielen päivä 2023 (Youtube, tallenteen viimeinen katselupäivä 23.10.2023)
• Selkokielen toimintaohjelma 2024–2026 (Selkokeskus)
• Valtionhallinnon viestintäsuositus 2023 (Valtioneuvosto)
  
• Selkeän kielen päivä 2023 -verkkosivu

Palaa otsikoihin