Lappeen näyte
Lappeen murre kuuluu kaakkosimurteisiin.
Anni Mustola (AM), s. 14.6.1886 Lappeen Hanhijärven kylässä.
Haastattelu on tehty 28.8.1963 Lappeen Rasalassa, haastattelijana Matti Punttila (MP).
Signum: 2443: 1.
MP: Miten niitä, lampaita enne vanhaa hoiettii?
AM: no, ehä niil muuta koha vettä anto ja, jos pä-, kuka raassi antaa vähä suur̀uksi(a ni, lihavampi(aha ne sit olliit. saiha niist ain villoja eihä niist muuta nyt ja sit syksyl tapettii.
MP: Pestiinkö niitä, koskaa?
AM: mitä?
MP: Pestiinkö niitä lampaita?
AM: no, jos ne ol likàsi(a ni, p- pestii taas niitäkii, sìtte. saavii pantii, taikka sellane suur putina, siihe pantii vettä ja lammas pantii siihe ja pestii siinä. oom mie teht sitä̀kii työtä. sillo ko lampaat olliivat.
MP: Kuinka usein ne, kerittii?
AM: no ku, se kerissimen_ol ku, jos_ol hyvävillasi(a ni kerissiivät nii ku, neljäkii kertaa vuu(es mut jos_ol huonovillane ni kolme kertaa ei myö kyl keritty aina ko kolme kertaa. kertaa.
sìt kasvo se, tää syysvilla niiku paremp sìtte, ko, sillo kevväil̀ä, niiku se warpatakku ain enne vanhaa sannoivat ni, se kerittii, ni sitt_ei kerittyn̆nä enne ko, nii ko, enne vanhaa ain sannoit et "Lauri lampaat kerissööp" ni, sìt lauripäivä aikannà. eik se lauripäivä ole niikɔ, jossloka-, tuota elokuus vai mis se o, muistaaksei. ni sìt, mut tuol sywäm̀aassa ko, juoksiivat ni, millo sai sìt kii mihikii aikaa sìtte.
MP: Mikäs se oli se varpatakku?
AM: no se_ol se, sillo talvel, talvella, no ko sit kevväil kerittii nii ko, lummii lähessä ni, lähös pois, ni se o, sitä sannoit warpatakuks.
MP: Oliko se hyvvää vai huonoo villaa?
AM: no se ol huonowa, semmoista, tietäähä tääŋ ko ei k-, raassint hyväst vaali(a kesä-, talvel̀a ni, ehä niihi nii hyvä villa kasvant. mut kesällä sìtte ko kuka, pit viel, jossai, haassa ja muu [= muualla] ni, ol vähä paremp villa sìtte.
MP: Entä syksyllä?
AM: no syysvilla ol niiko kaikist parrai sìt ko jo käivät äpärikössä ja muu [= muualla].
MP: Mikä se oli, nimeltään se villa mitä kesällä leikattii?
AM: no, se ol se warpatakku sìt sannoot, sitä sannoit niiko kesävillaks ja sìt, syksyl syysvilla.
MP: Entä talvella?
AM: no, ei niit talvel ko, sillo joulu(aikan sìt ke-, joulu(aikaŋ kerittii ni, em mie muista miks, sanok ne sitä nyt vaa, talvivillaks vai miks ne sitä sano.
MP: Miten ne ennen kerissiivät lampaat?
AM: seŋ ku käytii istumaa sin läävä latti(al ja pantii lammas jalkoi vä-, tähä, jalkoi vällii ja, alettii k- keritä istuvillaa mie kerissi aina.
MP: Ei sitä mitenkään kiini pantu?
AM: no, jalat pantii kii.
MP: Mistä se alotettii se, kerissemine?
AM: nò, van-, vanha sana taas_o et, sikijö(ä sivust pässi(ä pääst, ni, emälam-, tuota, uuhi(a aina, tavotettii et sivust, l- mut-, sit, nii ko mie sano et vanha sana-, -lasku on et tuota, siki(ävvää sivusta ja pässi(ä päästä siitte, mut ehä niitä pässilöitä oltkaa sivust, sivustaha mie, ku mie oli lapsen_oppint jo tekem̀ää ni, sivustaha mie ain alotteli, keritä.
MP: Joka paikastako otettii villa pois?
AM: noo joka paikastaha se pit ottaa.
MP: Mitä sille, sitte tehtii kun, oli keritty?
AM: no, no niit, niist sai sìt sukki(a ja lapasi(a, ja kuwottii veikkone, miehillekkii vaatteita, ehä sillò, miss_olt, ei olt nii ostaa, vaikk_ois kaŋŋasta olt mut sitä ei olt nii paljo rahhaakaa ei nyt tuota, jokahisel_ois o-, ostant se pit jot- tehhä omma-, ommàkii, omast varastakkii.
MP: Mitä sille tehtii enne kun siitä, voitii keträtä sitä villaa?
AM: sìt raasittii.
MP: Millä ne raasittii?
AM: sellasi̬l, raasilla, sìt jo, tul tänne, huopatehtaal vai mis se ol sìt, et, siel raasittiivat siitte. mut, oikee semmoist, raasit näin_ikkää seŋ ku alettii vettää vaa, raasi(a, närskyttää.
MP: Oliko muuta ku valkeita lampaita?
AM: no, vähemmi t- niit_ol niitä musti(a, jos kell_o ol. mut, ei meil taint ol mustaa yhtää ain käytii sìt vaihtamas kell_ol musta lammas ko ei meiläkää nii mont, nii, montaa oltkaa (ennää).
ol, yhtee aikaa ol, tais_olla kymmekuntakii mut tuota, siin, ne-, viis ja, muu, mutta ku meitäkii ol suur sakki ku, sillo ku ele- erettii [sic!] viistoist heŋki(ä ni siin sai jo, ostaa sekä tehhä isse.
Litterointi teoksesta Lappeen murretta. Suomen kielen näytteitä 36, s. 38–42.