Kotuksen uutiset 2023
”Monikielistyvässä maailmassa korostuu äidinkielen merkitys”
Kotuksen johtaja Leena Nissilä esiintyi opettajien foorumissa.
Elokuun alussa pidetyn Äidinkielen opetuksen foorumin pääteemana oli sivistys. Opetushallituksen ja Äidinkielen opettajain liiton järjestämään tilaisuuteen osallistui Helsingin Paasitornissa opettajia eri puolilta Suomea.
Tavoitteena oli pohtia, mitä on suomalainen koulusivistys nyt ja tulevaisuudessa. Entä millaista luku- ja kirjoitustaitoa suomalaiset lapset ja nuoret tarvitsevat? Lisäksi foorumissa käsiteltiin äidinkielen, kirjallisuuden ja viestinnän opetuksen ajankohtaisia painotuksia, pedagogiikkaa, kehittämistä sekä opetussuunnitelmia.
Kansalliskielillämme on vahva asema
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä loi puheenvuorossaan katsauksen Suomen kielitilanteeseen ja kertoi hallitusohjelman kieliä koskevista linjauksista. Nissilän mukaan kansalliskielillä on Suomessa edelleen vahva asema. Ne ovat paitsi lainsäädännön ja hallinnon kieliä myös koulutuksen, median ja yhteiskunnallisten palveluiden kieliä.
”Suomen ja ruotsin kielen asemaa tulee silti erityisesti vaalia, jotta kansalliskielten käyttö on mahdollista yhteiskunnan ydintoiminnoissa jatkossakin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kansalliskieliin koulutuksen ja tutkimuksen kielinä.”
Kotus vaikutti hallitusohjelmaan
Nissilä kertoi luennossaan myös Kotimaisten kielten keskuksen pyrkimyksistä saada kieliasioita hallitusohjelmaan. Kotuksen kieliavausten lähtökohtana oli, että uudella hallituskaudella lisätään kieliä ja kielenkäyttöä koskevaa tietopohjaa, tuetaan kielitietoista ja -taitoista yhteiskuntaa sekä vahvistetaan kieliä koskevaa lainsäädäntöä.
”Kotuksen kieliavaukset huomioitiinkin hallitusohjelmassa hyvin”, arvioi Nissilä. Hän korosti, että on tärkeää jatkaa Kansalliskielistrategian ja Kielipoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Tämä tukee kansalliskieliin ja kotoperäisiin vähemmistökieliin liittyvän kehittämistyön pitkäjänteisyyttä.
”Lisäksi hallitusohjelmassa näkyvät hyvin muun muassa tavoitteemme viranomaisten selkeän viestinnän vahvistamisesta sekä kielellisten tarpeiden huomioimisesta, kun kehitetään toimivia palvelupolkuja ja digitaalisia ratkaisuja.”
Lukutaitoon satsaamista jatketaan
Lukutaito ja sen merkitys olivat foorumissa esillä monella tavalla. Leena Nissilä kertoi tilaisuudessa, että myös Kotuksen kielilautakuntien kanssa yhteistyössä valmistelemissa kieliavauksissa esitettiin vahva huoli lukutaidon heikentymisestä ja äidinkielen opetukseen käytettävistä tuntimääristä, jotka ovat kansainvälisesti verrattuna vähäiset.
”Siksi on hienoa, että hallitusohjelmassa on linjattu selkeästi tavoite lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamisesta. Lukutaitostrategian toimeenpanoa jatketaan ja Lukuliikettä laajennetaan tavoitteena kaikenikäisten lukutaidon edistäminen. Lisäksi neuvolan kautta jaettava kirjakassi jokaiselle syntyvälle lapselle eli Lukulahja lapselle -malli vakiinnutetaan.”
Kotoperäisten vähemmistökielten asema
Nissilä huomautti, että Kotuksen kieliavauksissa otettiin kantaa myös kotoperäisiin vähemmistökieliin. ”Tavoitteemme saamen kielten, karjalan kielen, romanikielen ja kotimaisten viittomakielten aseman vahvistamisesta on huomioitu hallitusohjelmassa.”
Nissilän mukaan hallitus haluaa selvittää, miten viittomakielisten lasten asemaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa voidaan vahvistaa. Saamelaisten osalta ohjelmassa on vielä erikseen linjattu, että hallitus tukee saamelaisten oikeuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
Kotoutuminen perustuu kielen oppimiseen
Nissilä kertoi foorumissa myös hallitusohjelmalinjauksista, jotka liittyvät maahanmuuttajien kielikoulutukseen. Hallitus haluaa muun muassa arvioida suomi ja ruotsi toisena kielenä eli S2-opetuksen toimivuutta.
”Hallituksen mukaan S2-opetus vaatii uudistuksen, joka ulottuu kaikille koulutusasteille. Samalla on varmistettava, että kieltenopetus integroituu nykyistä paremmin työmarkkinoille tai jatko-opintoihin valmistavaan koulutukseen.”
Hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään mahdollisuudet toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemyksessä on ehdotettu, että hallitus selvittää työvoimakoulutuksena toteutettavan aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen siirtoa työ- ja elinkeinohallinnolta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.
Nissilän mukaan korkeakouluja kannustetaan lainsäädännöllä lisäämään kotimaisten kielten opetuksen tarjontaa ulkomaisille opiskelijoille. Korkeakouluihin liittyy myös tavoite edistää Talent Boost -ohjelmaa.
Mikä on äidinkieli?
Leena Nissilän mukaan äidinkielen merkitys korostuu entisestään näinä aikoina. Nissilä kehottikin puheenvuorossaan äidinkielen opettajia pohtimaan, mikä on äidinkieli. ”Moni- ja rinnakkaiskielisessä maailmassa myös äidinkielen määritelmä on hyvä ajoittain palauttaa mieliin. Äidinkieltä on mahdollista määritellä useilla eri tavoilla.”
Järjestyskriteerin mukaan määriteltynä äidinkieli tarkoittaa kieltä, joka opitaan ensimmäisenä ja yleensä jommaltakummalta tai kummaltakin vanhemmalta. Taitokriteeri puolestaan kertoo, mitä kieltä osataan parhaiten. Määräkriteerin perusteella keskiössä on kieli, jota käytetään eniten. Näiden lisäksi äidinkielen voi määrittää myös identiteettikriteeri. Sen mukaan äidinkieli on kieli, josta henkilö pitää eniten ja jonka käyttäjiin hän identifioituu.
Esimerkiksi moni Suomen romani ei ole oppinut romanikieltä ensikielenään, ei osaa sitä parhaiten eikä käytä sitä eniten. Silti he voivat identiteettikriteerin perusteella pitää romanikieltä äidinkielenään. Vastaavasti moni maahanmuuttotaustainen saattaa Suomessa käyttää suomea enemmän ja jopa osata sitä paremmin kuin omaa äidinkieltään.
”Niinpä nykypäivänä ei olekaan enää itsestään selvää, että kaikki äidinkielen kriteerit kohdistuvat samaan kieleen. Yksikin näistä kriteereistä kuitenkin riittää, että kieltä voi kutsua äidinkielekseen. Niinpä hyvin monet ovat monikielisiä. Ainoastaan aikuisena opittua kieltä ei kutsuta äidinkieleksi.”
Äidinkielen opettajat Kotukselle tärkeitä
Luentonsa lopuksi Leena Nissilä kertoi äidinkielenopettajille Kotuksen palveluista. Opettajat ovat toimittajien, kääntäjien, tutkijoiden ja muiden kieliammattilaisten ohella Kotuksen tärkeimpiä asiakasryhmiä.
”Äidinkielen opettajille hyödyllisiä ovat esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston ohjepankki, Kielikello-verkkolehti, ajankohtaiset kieliartikkelit sekä erilaiset opettajille suunnatut teemakokonaisuudet”, arvioi Nissilä.
Foorumi jatkossa lokakuussa
Äidinkielen foorumin puheenjohtajana toiminut opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta kertoi, että ensi vuonna foorumi järjestään lokakuussa. Tällä halutaan reagoida opettajilta saatuun palautteeseen, ettei opettajien tarvitsisi osallistua foorumiin kesälomallaan.
Äidinkielen opetuksen foorumin tavoitteena on jatkossakin vahvistaa opettajien ammattitaitoa ja ammatillista identiteettiä. Tapahtuma on suunnattu perusopetuksen luokanopettajille sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajille, lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajille, ammatillisen koulutuksen äidinkielen ja viestinnän opettajille, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opettajille, erityisopettajille, opettajankouluttajille, äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tutkijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.
- Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan 2023
- Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma
- Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanasto: äidinkieli