Kotus-vinkit
Kovin tarkkaa on välillä äikkä
Äikät-blogi auttaa ymmärtämään äidinkielen opettamista ja oppimista.
Milloin on nyt? Tämä kysymyksen otti tekstissään käsittelyyn äidinkielenopettaja Annamari Saure lokakuussa 2016. Sauren teksti oli Äikät-blogin ensimmäinen kirjoitus.
Äikät-blogia julkaistaan Kotus-blogin osana. Vuosien saatossa olemme saaneet lukea kymmeniä kiinnostavia tekstejä äidinkielenopettamisesta ja -oppimisesta sekä koulun arjesta. Opettajista ja oppilaista.
Vuonna 2022 Äikät-tekstejä julkaistaan entistä tiheämpään tahtiin. Kirjoittajajoukko laajenee, ja mukaan tulee kirjoittajia eri puolilta Suomea. Äidinkielenopettajat ja heidän oppilaansa ovat tärkeitä Kotuksen palvelujen käyttäjiä ja paljon enemmänkin: kokijoita, näkijöitä, tekijöitä.
Miksi meillä on äikkää?
Vuoden 2016 toisessa kirjoituksessa äidinkielenopettaja Katariina Knuutinen kuvaa tilanteita, joissa koululaiset ihmettelevät äidinkielen opetuksen tarpeellisuutta. ”Viimeistään tokaluokan keväällä kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa! Miksi äikkää opiskellaan vielä sen jälkeen?”
Äidinkielenopettaja kertoo, miksi. Yhdessä mietitään, missä kaikkialla ja mihin kaikkeen äikkää tarvitaan. Pohdiskellaan, miten äikkä näkyy elämässä.
”Kynnenaluset mopoöljyssä pikkuruisen pilkun paikka maailmankaikkeudessa tuntunee todella mitättömältä. Kovin tarkkaa on välillä äikkä, toisinaan pilkuntarkkaa.”
Onko ope kuplassa?
Äidinkielenopettaja Elsa Hartman pohtii maaliskuussa 2020 Äikät-blogissa, miltä opettajasta tuntuu, kun huomaa olevansa luokassa se, joka oppii uusia asioita. Oppilaan pieni kommentti onnistui otollisella hetkellä puhkaisemaan jonkinlaisen itseriittoisuuden kalvon: “Mut ope, sittehän säkin saatat olla kuplassa.”
Hartman oli luennoinut oppilailleen huoltaan siitä, miten nuoret elävät
tiedostamattomuuden ja rajoittavien kanavien vuoksi näkökulmansa
vankina. Hän oli suorastaan saarnannut heidän sulkevan itsensä ennakkoluuloihin. Oppilaan kommentti käynnisti prosessin, jossa opettaja alkoi kyseinalaistaa itseään ja ennakkoluulojaan.
“Oletin itsestäni aivan liikoja. Sittenkin, etten, kuten tuskin kukaan muukaan opettaja, ole pitänyt itseäni kaikkitietävänä. Vaikka epätäydellisyyden tunnustaminen on yllättävän vaikeaa, niin luokan edessä kuin yksityisesti itselleen, se kannattaa.“
Mitä koulun pitäisi?
Helmikuussa 2022 äidinkielenopettaja Jaakko Sarmola kirjoittaa Äikät-blogissa siitä, mitä koululta odotetaan. Monenlaisia vaatimuksia esitetään, mutta liian harva tietää, mitä koulussa oikeasti tehdään. Parannettavaa on myös siinä, miten eri oppiaineiden opettajat suhtautuvat muihin oppiaineisiin.
Sarmola esittää kirjoituksessaan kaksi haastetta. Ensin hän haastaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat tutustumaan yhden muun oppiaineen niihin sisältöihin, joita omat oppilaat opiskelevat, sekä muiden aineiden opettajat tutustumaan vastaavasti äikän sisältöihin. Toiseksi hän haastaa “jokaisen opettajan pitämään huolen siitä, että kunnioitamme toistemme tekemää työtä“.
Äidinkielen teemapäivä
Äidinkieli on ensiarvoisen tärkeä joka päivä, mutta sen arvosta muistutetaan myös teemapäivän avulla. Kansainvälistä äidinkielen päivää vietetään 21. helmikuuta. Teemapäivänä juhlistetaan kielellistä monimuotoisuutta ja monikielistä opetusta sekä muistutetaan äidinkielen tärkeästä roolista opetuksessa.
Äidinkieli ei ole mikään simppeli juttu. Toisen äikkä
on toisen toinen tai vieras kieli, ja kukin meistä katsoo maailmaa oman
äidinkielensä läpi. Entäpä miten äidinkieleen suhtautuvat esimerkiksi
sellaiset termit kuten ensikieli ja kotikieli? Ja kuinka kaukaa juontaa itse äidinkieli? Äidinkieleen liittyvä kielijuttuja on koottu “Ensikieli, toinen kieli, missä menee äidinkieli?“ -vinkkiin.