Siirry sisältöön
Haku

rss Kotus-vinkit

8.9.2023 12.45

Demokratian ja sivistyksen kulmakivi

Mitä äidinkielenopettajat ajattelevat lukutaidon tilasta?

Kahdeksas syyskuuta vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Pyrkimyksenä on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Suomen YK-liitto korostaa, että lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) muistuttaa hallitusohjelma-avauksissaan 2023, että vahva ja monipuolinen lukutaito on demokratian ja sivistyksen kulmakivi. Lukutaidon ja demokratian liitto on luja, ja kieli on tätä liittoa koossapitävä voima. ”Monipuolisesti lukutaitoisessa yhteiskunnassa kansalaiset ovat kielitietoisia ja demokratia toimii parhaalla mahdollisella tavalla”, tähdentää Kotuksen johtaja Leena Nissilä blogitekstissään.

Lukemista. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Lukemista. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Opettajat huolissaan lukemattomuudesta?

Suomessa lukutaidon tilanne on paperilla hyvä: komeilemme lukutaitoprosenttilistojen kärkipäässä. Pisa-tuloksissa on kuitenkin nähty heikentymistä. Mitä tästä ajattelevat äidinkielenopettajat? Vilkaistaan Kotus-blogin Äikät-palstalle, jossa äidinkielenopettajat kirjoittavat kielestä koulun näkökulmasta.

Opettajat ovat huolissaan lukemattomuudesta. Opettaja Elsa Hartman kirjoittaa vuonna 2017 blogitekstissään ”Lukeminen on tylsää” havainneensa etenkin ammattikoulussa opiskelleiden poikien kiinnostuksen kirjallisuuteen romahtaneen.

Seurauksena lukemattomuudesta Hartman toteaa kyvyttömyyden tulkita tekstin sävyjä, niukenneen sanavaraston ja taidottomuuden lukea kriittisesti mediatekstejä. Hartmanin mukaan opettajan täytyy parhaansa mukaan yrittää herättää opiskelijoidensa kiinnostusta tekstien pariin valitsemalla esimerkiksi mielekkäitä tekstejä ja kiinnittämällä huomiota omaan puhetapaansa.

Huussilukemista ja muita kesäisiä tekstejä. Kuvat: Vesa Heikkinen.
Huussilukemista ja muita kesäisiä tekstejä. Kuva: Vesa Heikkinen.

Lukeminen on itsestäänselvyys?

Lehtori Katariina Knuutinen toteaa blogitekstissään ”Lukulomalla tekstien äärellä” (2019), että lukemista pidetään itsestäänselvyytenä. Hän kertoo, että oppilaat ryhtyvät vastarintaan, kun minkäänlaisia – jopa vapaavalintaista, lyhyitä tai helppolukuisia – tekstejä olisi tarjolla. Knuutisen pelkona on, että lukutaidon ja lukeneisuuden tai lukemattomuuden eriämisen myötä yhteiskuntaluokat näkyvät tulevaisuuden koululuokissa entistä selvemmin.

Valonpilkahduksia on nähtävissä opettaja Kai Hissan blogitekstissä ”Nuorten tekstimaailma kuin villiintynyt viidakko” (2022). Hän toteaa useiden nuorten olevan taitureita nykymaailman tekstien parissa. Hissan ajatusta on vahvistanut tapaaminen Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Kasevan kanssa, joka kertoi laajasta nuorten lukutaitoa koskevasta kyselystä. Kyselyssä todetaan nuorten olevan yllättävän kriittisiä lukijoita, vaikka heitä tulevat vastaan tietovyöryt, valeuutiset ja nettihuijaukset.

Hissa kertoo myös lukutapojen muuttuneen. Hissan mukaan laajan tekstikäsityksen rinnalle tulisi nostaa laajan lukukäsityksen käsite, joka kattaisi monet fiktion esittämistavat.

Kirjat hyllyssä. Kuva: Sara Ijäs, Kotus.
Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää! Kuva: Sara Ijäs, Kotus.

Monilukutaidon maailma

Onko tilanne parempi kuin uskommekaan, mutta käsityksemme lukemisesta yhä vanha? Jatkuvassa muutoksessa oleva lukutaito on jo saanut rinnalleen monilukutaidon käsitteen.

Monilukutaito on syntynyt digitalisaation ja globalisaation myötä. Kielitoimiston sanakirjaan sana on otettu vuonna 2015. Merkitykseksi kerrotaan ”erilaisten viestien vastaanottamisen, tuottamisen ja arvioimisen taito”.

Myös johtaja Leena Nissilä nostaa blogitekstissään esiin monilukutaidon: ”Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii nykyään yhä monipuolisempaa lukutaitoa. Pelkkä peruslukutaito ei riitä, vaan tarvitaan myös erittelevää, analyyttistä, kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Puhutaan monilukutaidosta, joka tarkoittaa taitoa tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä, jotka voivat olla sanallisten lisäksi myös esimerkiksi kuvallisia, auditiivisia tai numeerisia symbolijärjestelmiä.”

Lapset lukemassa Elanto-lehteä, 1956. Kuva: Eino Honkanen. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.
Lapset lukemassa Elanto-lehteä, 1956. Kuva: Eino Honkanen. Helsingin kaupunginmuseo.


Palaa otsikoihin