Leena Nissilä. Kuva: May Wikström, Kotus.
Leena Nissilä on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin opettajana ja tutkijana sekä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Opetushallituksessa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Häntä kiinnostavat muun muassa moni- ja rinnakkaiskielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutus ja kielelliset oikeudet. Väitöskirjassaan hän tutki virolaisten suomen kielen verbien ja verbirektioiden oppimista.
27.9.2022 12.40
Monipuolinen lukutaito lisää kielitietoisuutta ja tukee demokratiaa
Lukutaitostrategian
toimeenpanoon on satsattava.
Vahva ja monipuolinen lukutaito on sivistyksen kulmakivi, ja lukevan yhteiskunnan pohja luodaan kodeissa ja kouluissa. Tätä työtä tukemaan on perustettu Lukeva kunta -verkostoja, joiden rahoitus tulisi vakinaistaa ja joiden toiminnan tulisi tukea nykyistä vahvemmin lasten ja nuorten lukutaidon lisäksi myös aikuisten lukutaitoa.
Tarvitsemme lisää myös kansallisen tason toimia, jotta voimme olla lukeva yhteiskunta tulevaisuudessakin. Monipuolisen ja demokratiaa vahvistavan lukutaidon laadukas opetus tarvitsee tuekseen monilukutaidon täydennyskoulutusta. Hallinnonalojen saumatonta yhteistyötä tulee tiivistää ja laadukkaiden kirjastopalveluiden säilyminen matalan kynnyksen lähipalveluna tulee varmistaa. Viime vuonna julkaistun kansallisen lukutaitostrategian toteuttamiseen tulee panostaa.
Monipuolisesti lukutaitoisessa yhteiskunnassa kansalaiset ovat kielitietoisia ja demokratia toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Kotimaisten kielten keskus pitää monipuolista lukutaitoa olennaisena esimerkiksi ymmärrettävän yleiskielen vaalimisen ja kansalliskielten laajan käyttöalan tukemisen näkökulmasta.
Lukutaito on ihmisoikeus
Vaikka lukutaito on elintärkeä kansalaistaito, se on yhä monissa maissa harvojen etuoikeus. Maailmassa on lähes 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista.
Lukutaito on vahva keino taistella köyhyyttä vastaan. Lukutaito edistää myös mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kanssa. Lisäksi se on demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys.
Koronapandemia syvensi globaalia oppimisen kriisiä. Erityisesti lukutaidottomien nuorten määrä on lisääntynyt entisestään. Eräiden arvioiden mukaan jo vuoden 2020 aikana vähimmäislukutaidon alle jäävien lasten määrä kasvoi 100 miljoonalla. Pandemian seurausten koko laajuus ei ole vielä tiedossa.
Lukemista. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Suomi on lukutaidon kärkimaita
Suomalaisten lukutaito on kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvä. Kansainväliset oppimistulosten PISA-tutkimukset osoittavat, että Suomi on lukutaidossa edelleen OECD-maiden parhaimmistoa ja erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä. Myös koulujen väliset erot lukutaidossa ovat Suomessa PISA-maiden pienimpiä. Suomalaisnuorten erityinen vahvuus on tiedonhaku.
Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii nykyään yhä monipuolisempaa lukutaitoa. Pelkkä peruslukutaito ei riitä, vaan tarvitaan myös erittelevää, analyyttistä, kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Puhutaan monilukutaidosta, joka tarkoittaa taitoa tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä, jotka voivat olla sanallisten lisäksi myös esimerkiksi kuvallisia, auditiivisia tai numeerisia symbolijärjestelmiä.
Lukutaitoa pidetään perustana kaiken muun oppimiselle. Äidinkielen opettajat osaavat lukutaidon perusteella ennustaa jo varhain muissa oppiaineissa myöhemmin eteen tulevat haasteet. Sujuva lukutaito on välttämätön erityisesti laajoja tekstiaineistoja sisältävissä reaaliaineissa.
Kriittistä medialukutaitoakin voi oppia ja opettaa. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Heikentyneitä taitoja ja alisuoriutumista
Viime aikoina suomalaisnuorten osaaminen on PISA-tutkimusten mukaan heikentynyt lukutaidon eri osa-alueilla. Yksi syy lukutaidon heikkenemiseen on se, että kiinnostus lukemiseen on vähentynyt. Yli puolet suomalaisista nuorista ilmoittaa, että lukee vain, jos on pakko. Tosin tämän on tulkittu koskevan erityisesti perinteisten pitkien tekstin eikä esimerkiksi sosiaalisen median tekstien lukemista. Parhaatkin lukutaitomittarit ovat aina rajallisia.
Selvitysten perusteella on tehtävissä myös sukupuolia koskevia johtopäätöksiä. Suomen tytöt ovat todella hyviä lukijoita. Tyttöjen hyvää osaamista on selitetty muun muassa sillä, että heille pärjääminen ja osaamisen osoittaminen on sallittua. Pojat joutuvat näyttämään osaamistaan salaa. Tutkimusten mukaan usein vain korkeakoulutettujen isien pojat välttyvät alisuoriutumiselta.
Resursseilla on oma vaikutuksensa hyvään lukutaitoon. Tulokset ovat parempia suurissa kaupungeissa, joissa opetukseen on käytettävissä enemmän resursseja kuin pienissä kunnissa. Erityisesti tämä näkyy PISA-tutkimuksissa pääkaupunkiseudun hyvinä tuloksina. Lisäksi perheiden alhaisempi sosioekonominen tausta vaikuttaa lukutaitoon heikentävästi.
Lapset lukevat Aku Ankka -lehtiä 60-luvulla. Kuva: Juha Jernvall. Helsingin kaupunginmuseo.
Lukuliikkeestä lukutaitotyöhön
Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 perustettiin Lukutaitofoorumi edistämään suomalaisten lukutaitoa ja lukuintoa. Työn tuloksena syntyi Lukuliike, joka on vuodesta 2019 alkaen pyrkinyt edistämään kansallisen lukutaitofoorumin luomia lukutaidon suuntaviivoja. Lukutaidon edistämistä monipuolisesti ja laaja-alaisesti arjen, koulutuksen ja työn tarpeiden pohjalta alettiin kuvata käsitteellä lukutaitotyö.
Lukutaitotyön muotoja ovat muun muassa laadukas lukutaidon opetus sekä laadukkaat kirjastopalvelut. Toimiin kuuluvat myös hallinnonalojen saumaton yhteistyö, median ja kirjallisuuden parempi näkyvyys, monilukutaidon opetuksen täydennyskoulutus sekä tarvittaessa myös lakien ja normien vahvistaminen.
Hyviä tuloksia lukutaitotyöstä on saatu muun muassa Lukeva kunta -verkostoissa. Lasten ja nuorten lukutaidon monipuolinen kehittyminen vaatii vahvan tuen kotona, koulussa ja yhteiskunnassa.
Vuonna 2021 julkaistu Kansallinen lukutaitostrategia 2030 tekee näkyviksi sekä kansallisen että paikallisen lukutaitotyön ja tavoiteltavat toimenpiteet vuoteen 2030. Tavoitteena on luoda ja vahvistaa lukutaitotyön eri muotoja, vahvistaa monilukutaito-osaamista sekä innostaa lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa.
Lukeva yhteiskunta vaatii työtä
Lukutaito on jokaiselle portti äidinkielellä ja muilla kielillä kirjoitettujen tekstien maailmaan sekä osallisuuteen itselle merkityksellisissä kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa. Kotimaisten kielten keskuksen näkökulmasta lukutaidolla on monia muitakin korvaamattoman tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi ymmärrettävän yleiskielen vaaliminen ja kansalliskielten käyttöalan säilymisen tukeminen eivät ole mahdollisia ilman monipuolisesti lukutaitoista yhteiskuntaa. Myös kielten elvytystyössä lukutaidolla on luonnollisesti suuri merkitys.
Lukutaitostrategian toimeenpano vaatii satsauksia. Jokaisen edellytyksiä hyvään lukutaitoon perustaitona tulee vahvistaa. Erilaisen informaatiovaikuttamisen aikana lukutaidon merkitys kasvaa.
Lukevassa yhteiskunnassa aikuiset näyttävät mallia, että lukeminen kannattaa. Lukutaito on tulevaisuusinvestointi: tarvitsemme vahvoja lukutaitotoimia, jotta lukutaidon perintö ja maailman lukutaitoisimman kansan jalanjälkemme tuleville sukupolville on kestävä.
LEENA NISSILÄ
Leena Nissilä kirjoittaa yhdessä Pia Lumpeen kanssa lukutaidon tilasta, lukutaitotyöstä ja uudesta lukutaitostrategiasta Kielikellon artikkelissa ”Lukutaito uuteen nousuun ─ kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle”.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja