Leena Nissilä. Kuva: May Wikström, Kotus.
Leena Nissilä on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin opettajana ja tutkijana sekä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Opetushallituksessa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Häntä kiinnostavat muun muassa moni- ja rinnakkaiskielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutus ja kielelliset oikeudet. Väitöskirjassaan hän tutki virolaisten suomen kielen verbien ja verbirektioiden oppimista.
7.12.2023 13.21
Lukutaitoon panostettava pitkäjänteisesti
Lukutaidon edistäminen ei voi olla kampanja, jonka rahoituksesta päätetään vuosi kerrallaan.
Olemme saaneet viime päivinä lukea, että suomalaisnuorten lukutaito heikkenee edelleen. PISA-tutkimukset osoittavat, että jopa aiempi vahvuutemme eli erinomaisten lukijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Suomi ei ole enää lukutaidon kärkimaita.
Hyvä lukutaito on tasa-arvoisen sivistysvaltion perusta. Pohja lukevalle yhteiskunnalle luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa eli kodeissa ja kouluissa. Tarvitsemme vahvoja toimia, jotta voimme olla jatkossakin lukeva yhteiskunta. Lukutaitoa ei voi kestävästi edistää kampanjamuotoisella toiminnalla ja väliaikaisilla rahoitusratkaisuilla. Lukutaidon edistämiseen tähtäävään työhön onkin osoitettava riittävät, pysyvät resurssit.
Koska lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta, heijastuu lukutaidon heikkeneminen oppimistuloksiin laajemminkin. Äidinkielen opettajat osaavat lukutaidon perusteella ennustaa jo varhain muissa oppiaineissa myöhemmin eteen tulevat haasteet.
Lukeva ihminen. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
Kiinnostus lukemiseen on vähentynyt
Suomalaisnuorten kiinnostus lukemiseen on heikentynyt. Yli puolet suomalaisista nuorista lukee vain, jos on pakko. Suomen poikien heikompaa osaamista on selitetty sillä, että heille pärjääminen ja osaamisen osoittaminen eivät ole yhtä sallittuja kuin tytöille.
Resursseilla on oma vaikutuksensa lukutaitoon. Tulokset ovat yleensä parempia suurissa kaupungeissa, joissa opetukseen on käytettävissä enemmän resursseja kuin pienissä kunnissa. Erityisesti tämä näkyy PISA-tutkimuksissa pääkaupunkiseudun muita alueita parempina tuloksina. Lisäksi perheiden alhaisempi sosioekonominen tausta vaikuttaa lukutaitoon heikentävästi.
Tämänkertaisten tulosten taustalla voi nähdä myös pandemia-ajan vaikutuksen. Oppimisen tuki on vähentynyt edelliseen mittauskertaan verrattuna.
Lisää äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta
Kotimaisten kielten keskus nosti hallitusohjelma-avauksissaan esille tarpeen tarkastella kansallisen tason linjauksia. Suomen kouluissa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimäärät ovat moniin muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin niukkoja. Opetuksen niukkuus vaikeuttaa seuraavalle kouluasteelle siirtymistä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan kaikkien oppiaineiden opiskelussa.
Nykypäivänä ei näytä enää riittävän, että äidinkielen ja kirjallisuuden opetus alkaa aineenopetuksena vasta yläkoulussa. Joissakin kouluissa on päädytty koulukohtaisesti aloittamaan aineenopettajan antama äidinkielen ja kirjallisuuden opetus jo viidenneltä vuosiluokalta. Tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Lukevassa yhteiskunnassa aikuiset näyttävät mallia siitä, että lukeminen kannattaa. Lukutaitoon satsaaminen on tulevaisuusinvestointi. Tarvitsemme vahvoja lukutaitotoimia, jotta maailman lukutaitoisimman kansan jalanjälki tuleville sukupolville on kestävä.
Kirjan lukemista. Kuva: Sara Ijäs.
Hyviä tuloksia lukutaitotyöstä
Lukutaitofoorumi perustettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna kehittämään suomalaisten lukutaitoa ja lukuintoa. Lukuliike on vuodesta 2019 alkaen edistänyt Lukutaitofoorumin luomia lukutaidon suuntaviivoja. Lukutaidon edistämistä monipuolisesti ja laaja-alaisesti arjen, koulutuksen ja työn tarpeiden pohjalta alettiin kuvata käsitteellä lukutaitotyö.
Lukutaitotyön rakenteita ovat muun muassa laadukas lukutaidon opetus ja hyvät kirjastopalvelut. Toimiin kuuluvat myös hallinnonalojen saumaton yhteistyö, median ja kirjallisuuden parempi näkyvyys, monilukutaidon opetuksen täydennyskoulutus sekä tarvittaessa lakien ja normien vahvistaminen.
Hyviä tuloksia lukutaitotyöstä on saatu muun muassa Lukeva kunta -verkostoissa. Lasten ja nuorten lukutaidon monipuolinen kehittyminen vaatii vahvan tuen kotona, koulussa ja yhteiskunnassa. Vuonna 2021 julkaistu Kansallinen lukutaitostrategia 2030 tekee näkyväksi sekä kansallisen että paikallisen lukutaitotyön ja tavoiteltavat toimenpiteet vuoteen 2030. Tavoitteena on luoda ja vahvistaa lukutaitotyön rakenteita, vahvistaa monilukutaito-osaamista sekä innostaa lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa.
Rahoitusta ja vastuita selkeytettävä
Lukutaidon edistäminen ei voi olla pelkästään kampanja, jonka rahoituksesta päätetään vuosittain. Lukutaidon edistämisen tulee olla selkeästi jonkin viraston vastuulla siten, että sille osoitetaan riittävät, pysyvät resurssit. Tällä hetkellä lukutaitotyötä tehdään monissa eri paikoissa ja siihen liittyvää osaamista on hajallaan.
Jos lukutaito-osaaminen tuotaisiin näin yhteen, toiminta olisi pitkäjänteistä ja turvattua. Myös kansallisen lukutaitostrategian toimeenpano vaatii satsauksia.
Koulutusta ei kehitetä Pisa-tuloksia varten
Kun PISA-tuloksia katsoo, johdossa ovat monet sellaiset maat, joiden koulujärjestelmät pohjautuvat auktoriteettiin. Tuloksia ei pidä Suomessa tulkita siten, että tällaiset järjestelmät asetettaisiin meillä esikuvaksi.
Vaikka Pisa-tuloksissa ei menestytä ihan yhtä hyvin kuin aiemmin, suomalainen koulutus kestää edelleen kansainvälisen vertailun. Romahdusuutisoinnille ei siis löydy pohjaa uusimmistakaan tuloksista. Suomessa koulutusta ei myöskään kehitetä Pisa-tuloksia varten. Jos pärjäämme, se on bonusta. Mutta koulutuksen kehittämisen lähtökohdan tulee edelleenkin olla oppimisen ja hyvinvoinnin kehittämisessä.
Tästä näkökulmasta tuloksissa on paljon hyvää. Esimerkiksi kriisinkestävyyden osalta tulokset ovat rohkaisevia. Suomessa onnistuttiin säilyttämään oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Suomessa oppilaat tunsivat myös vähemmän yksinäisyyttä kuin OECD-maiden nuoret keskimäärin.
Korvaamattoman tärkeitä tehtäviä
Lukutaito on jokaiselle portti äidinkielellä ja muilla kielillä kirjoitettujen tekstien maailmaan sekä osallisuuteen itselle merkityksellisissä kirjallisissa kielenkäyttötilanteissa. Kotimaisten kielten keskuksen näkökulmasta lukutaidolla on monia muitakin korvaamattoman tärkeitä tehtäviä.
Lukutaito on välttämätön edellytys ymmärrettävän yleiskielen vaalimisen kannalta. Lukutaidon avulla voidaan huolehtia kansalliskielten käyttöalan säilymisestä mahdollisimman laajana. Lisäksi lukutaidolla on iso merkitys kielten elvytystyössä.
LEENA NISSILÄ
Kirjoittaja on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja.
- Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan 2023
- Kieliavauksia 2023: Kieli lukutaidon perustana
- Leena Nissilä: Monipuolinen lukutaito lisää kielitietoisuutta ja tukee demokratiaa (Kotus-blogi, 27.9.2022)
- Leena Nissilä ja Pia Lumme: Lukutaito uuteen nousuun – kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle” (Kielikello, 3/2022)
Panostetaan lukutaitoon. Kieliavauksia 2023. Kuva: Kotus.
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele
Ei puheenvuoroja