Leena Nissilä on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja. Hän on työskennellyt aiemmin opettajana ja tutkijana sekä asiantuntija- ja johtamistehtävissä Opetushallituksessa ja Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Häntä kiinnostavat muun muassa moni- ja rinnakkaiskielisyys, kielipolitiikka, kielikoulutus ja kielelliset oikeudet. Väitöskirjassaan hän tutki virolaisten suomen kielen verbien ja verbirektioiden oppimista.
Anna lahjaksi lukuloma
Näin juhannuksen tienoilla moni pohtii itselleen ja läheisilleen ohjelmaa kesäloman ajaksi. Kesään liittyvät myös monet juhlat ja lahjat. Kannattaa muistaa, että kirja on aikaa kestävä lahja, joka säilyy sukupolvelta toiselle.
Lukuloman voi lahjoittaa myös itselleen. Kesäloma on oivallinen tilaisuus antaa aikaa lukemiselle ja siten rauhoittumiselle itseä kiinnostavien tekstien äärelle. Painettu kirja antaa mahdollisuuden irrottautua hetkeksi älylaitteista ja siten arjen ja koko maailman murheista.
Yhteisöllinen tapahtuma
Lapselle lukeminen kannattaa aina. Se on satsausta lapsen vuorovaikutustaitoihin, ja lukuhetkien yhteydessä käydyt keskustelut ovat oiva mahdollisuus laajentaa luontevasti sana- ja ilmaisuvarantoa. Kirja onkin käyttöliittymä, joka avaa mahdollisuuden monipuoliseen vuorovaikutukseen.
Itselleni luettiin lapsena kirjoja niin paljon, että osasin ne lopulta ulkoa. Jos lukijalla oli kiire ja hän yritti oikaista jonkin kohdan yli, huomautin asiasta oitis ja kerroin, miten satu oikeasti meni. Vaikka osasin sadut ulkoa, koin lukuhetken todella arvokkaaksi yhteisölliseksi tapahtumaksi.
Myös aikuiset voivat lukea tekstejä toisilleen tai yhdessä. Suomeen on kehittynyt vahva lukupiirikulttuuri. Lukupiirien avulla on löydetty uusi yhteisöllisen lukemisen muoto, kun laajempi joukko pääsee erittelemään yhdessä valittua tekstiä ja keskustelemaan sen herättämistä ajatuksista.
Arvokkaat lukuhetket
Yhteisten lukuhetkien merkitystä ja arvoa ei välttämättä aina tunnisteta. Lukemisen hyödyistä ja vaikutuksista tulisikin kertoa aktiivisesti, koska se lisää tutkitusti ymmärrystä lukutaidon merkityksestä. Lukukeskuksen teettämä kysely osoitti, että perheiden lukutottumuksiin vaikuttavat eniten uutiset lukutaidon hyödyistä sekä neuvolan ja päivähoidon jakama faktatieto.
Varhaiset yhteiset lukuhetket näkyvät koulupolkuaan aloittavan lapsen lähtötaidoissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ekaluokkalaisille vuonna 2020 teettämässä alkumittauksessa todettiin, että yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin vaikutus lapsen tulevaisuuteen – lukemisen vaikutus kielellisiin taitoihin vastaa lähes yhtä ikävuotta.
Kieli lukutaidon perustana
Kaiken lukutaidon perusta on kieli. Myös monilukutaito rakentuu sitä vahvemmalle pohjalle, mitä laajemmin ja syvällisemmin monilukutaidon edistämisessä otetaan huomioon kielen perustava rooli kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Kotimaisten kielten keskuksen näkökulmasta lukutaidolla on monia korvaamattoman tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi ymmärrettävän yleiskielen vaaliminen ja kansalliskielten käyttöalan säilymisen tukeminen eivät ole mahdollisia ilman monipuolisesti lukutaitoista ja kielitietoista yhteiskuntaa.
Lukeminen tukee hyvän yleiskielen kehittymistä
Laadukkaan kirjallisuuden lukeminen tukee sana- ja ilmaisuvarannon kehittymisen lisäksi myös yhteisen yleiskielen osaamista ja säilymistä. Tekstimaailma ympärillämme on nykyään hyvin vaihtelevaa, jolloin on entistä tärkeämpää pysähtyä myös laadukkaiden ja omaa kielitaitoa kehittävien tekstien äärelle.
Tätä blogia kirjoittaessani sain kansalaispalautetta siitä, että oikeinkirjoitussuosituksia eivät aina noudata sellaisetkaan julkiset tahot, joilta sitä odottaisi. Toivoisin, että kaikki muistaisivat vastuunsa paitsi omasta myös tulevien sukupolvien kieli- ja lukutaidosta.
Toivotan antoisaa lukulomaa kaikille kielen ystäville!
LEENA NISSILÄKirjoittaja on Kotimaisten kielten keskuksen johtaja.
- Kotuksen avauksia hallitusohjelmaan 2023
- Kieliavauksia 2023: Kieli lukutaidon perustana
- Leena Nissilä ja Pia Lumme: Lukutaito uuteen nousuun – kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle (Kielikello, 3/2022)
- Ukkola, Metsämuuronen & Paananen 2020: Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI. Julkaisut 10/2020.
- Kansallinen lukutaitostrategia 2030
- 10 faktaa lukemisesta 2020 (Lukukeskus)
Palaa otsikoihin | 0 puheenvuoroa | Keskustele