Lisätään ymmärrystä kielestä lukutaidon perustana

Vahva ja monipuolinen lukutaito on demokratian ja sivistyksen kulmakivi. Lukutaidon ja demokratian liitto on luja, ja kieli on tätä liittoa koossapitävä voima.

Kotimaisten kielten keskus kiinnittää huomiota tällaisiin lukutaitoon liittyviin toimenpiteisiin:

• Pannaan täytäntöön Kansallinen lukutaitostrategia 2030:ssä esitetyt toimenpiteet.
• Tuodaan esiin, kuinka suuri on lukutaidon merkitys, kun vaalitaan ymmärrettävää yleiskieltä, tuetaan kansalliskielten käyttöä eri tilanteissa ja elvytetään kieliä.
  
• Vahvistetaan eri kieliryhmiin kuuluvien ihmisten mahdollisuuksia kehittää lukutaitoaan.
  
• Lisätään äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tuntimääriä.

Monimuotoista ja -tasoista lukutaitoa

Kotimaisten kielten keskus kannattaa Kansallinen lukutaitostrategia 2030:ssä esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Kielen asiantuntijoille tulee taata mahdollisuudet osallistua lukutaitotyöhön. Lukutaitotyössä on kyse niistä toimista, joilla luodaan pohjaa yksilön lukutaidon kehittymiselle ja vahvistumiselle, ja kielinäkökulma on monissa näistä toimista aivan olennainen.

Lukutaitostrategiassa painotetaan monilukutaitoa eli monimuotoista ja monitasoista lukutaitoa. Monilukutaidon käsite kattaa kaikenlaisten tekstien lukemisen ja tuottamisen taidot, perinteisistä kirjoitetuista teksteistä esimerkiksi audiovisuaalisiin esityksiin. Monilukutaito on erityisen tärkeää nykyisessä informaatioyhteiskunnassa, jossa erilaisia viestinnän muotoja, keinoja ja mahdollisuuksia on valtavasti.

Kieli vuorovaikutuksen ytimessä

Kaiken lukutaidon perusta on kieli. Myös monilukutaito rakentuu sitä vahvemmalle pohjalle, mitä laajemmin ja syvällisemmin monilukutaidon edistämisessä otetaan huomioon kielen ja kielten perustava rooli kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Kotimaisten kielten keskuksen näkökulmasta lukutaidolla on monia korvaamattoman tärkeitä tehtäviä. Esimerkiksi ymmärrettävän yleiskielen vaaliminen ja kansalliskielten käyttöalan säilymisen tukeminen eivät ole mahdollisia ilman monipuolisesti lukutaitoista ja kielitietoista yhteiskuntaa. Myös kielten elvytystyössä lukutaidolla on luonnollisesti suuri merkitys.

Edellytyksiä lukutaitoon tulee vahvistaa

Kansallinen lukutaitostrategia 2030:n tavoitteena on luoda ja vahvistaa lukutaitotyön eri muotoja, vahvistaa monilukutaito-osaamista sekä innostaa lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa. Strategian toimeenpano vaatii satsauksia. Jokaisen edellytyksiä hyvään lukutaitoon perustaitona tulee vahvistaa.

Lukutaitostrategiassa muistutetaan, että kansalliskieliämme suomea ja ruotsia ensikielenään puhuvilla on toistaiseksi parhaat mahdollisuudet kehittää lukutaitoaan. On varmistettava, että myös saamen kielten, Suomen romanikielen, viittomakielten ja karjalan kielen puhujat voivat kehittää tasa-arvoisesti lukutaitoaan omilla kielillään. Myös maahanmuuttajien ja maahanmuuttaneiden lukutaidon tukeminen on varmistettava.

Vahvistetaan luku- ja kirjoitustaidon opetusta

Koulussa luodaan pohja toimivalle luku- ja kirjoitustaidolle. Monimuotoistuva tekstimaailma vaatii kielenkäyttäjiltä yhä enemmän. On opittava lukemaan, tulkitsemaan, arvioimaan kriittisesti ja tuottamaan itse monenlaisia tekstejä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimääriä tuleekin lisätä.

Suomalaisten luku- ja kirjoitustaito eriytyvät, ja heikkojen lukijoiden ja kirjoittajien määrä on monien tutkimusten mukaan kasvussa. Jokainen kuitenkin tarvitsee näitä perustaitoja opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnassa toimimisessa.

Suomen kouluissa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tuntimäärät ovat moniin muihin Euroopan maihin verraten melko niukkoja. Opetuksen niukkuus vaikeuttaa seuraavalle kouluasteelle siirtymistä. Hyvää luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan kaikkien oppiaineiden opiskelussa.

Kielen ja kielitietoisuuden merkitystä lukutaidon ja lukevan yhteiskunnan perustana ei voi liikaa korostaa.