Kotimaisten kielten keskuksen viestintäsuunnitelma

Kotimaisten kielten keskuksen viestinnän periaatteita, linjauksia ja toimintatapoja ohjaa valtionhallinnon viestintäsuositus Avoimesti, rohkeasti ja yhdessä (2016). Valtionhallinnon viestinnän tavoitteet ja periaatteet pohjautuvat perusoikeuksiin, kuten sananvapauteen, yhdenvertaisuuteen, osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksiin, oikeusturvaan sekä oikeuteen omaan kieleen ja kulttuuriin. Viestintää ohjaaviksi arvoiksi on suosituksessa nimetty

avoimuus
luotettavuus
tasapuolisuus
ymmärrettävyys
vuorovaikutteisuus ja
palveluhenkisyys.

Suosituksessa nousee esiin mediaympäristön nopea muutos ja digitalisoituminen, jonka todetaan vaativan viranomaisilta uudenlaista ajattelua. Kansalaisten käyttämien tiedonhakukanavien monipuolistuessa viranomaisten haasteena on varmistaa oikean tiedon löydettävyys ja jaettavuus. Julkisten organisaatioiden on siten oltava läsnä kansalaisten käyttämissä kanavissa eri kieliryhmät ja selkokielisen viestinnän tarve huomioiden.

Informatiiviset verkkopalvelut sekä aktiivinen ja vuorovaikutteinen viestintä sosiaalisessa mediassa palvelevat mediaa yhtä lailla kuin suurta yleisöä. Sosiaalisen median avulla virastot voivat lisätä palveluidensa tunnettavuutta sekä ohjata tiedontarvitsijoita tarkemman tiedon äärelle. Samalla kuitenkin tulee varmistaa, että tieto on kansalaisten saatavissa myös muualla.

• Avoimesti, rohkeasti ja yhdessä – valtionhallinnon viestintäsuositus (valtioneuvosto)
  

Merkittävä osa kotuslaisten työstä on laajassa mielessä viestintää. Kotuslaiset neuvovat kansalaisia sekä yksityisesti että julkisesti monin eri tavoin, laativat ohjeita, artikkeleita, sanakirjoja ja muita julkaisuja, antavat haastatteluja ja lausuntoja, kouluttavat, esitelmöivät jne. Lisäksi kotuslaiset ovat mukana tiedeyhteisön toiminnassa sekä erilaisissa verkostoissa ja työryhmissä, joissa Kotuksen rooli on usein myös yhteistyökumppanien viestiä jalostava ja välittävä. Myös viestintäkanavia ja -välineitä on monenlaisia.

Viestintäsuunnitelmassa painotetaan sitä, miten Kotus viestii verkossa sisällöistään, tuotteistaan ja palveluistaan kansalaisille. Viestinnän tavoitteena on se, että mahdollisimman monet kansalaiset ja erilaiset ryhmät löytäisivät Kotuksen monipuoliset sisällöt, tuotteet ja palvelut ja oppisivat hyödyntämään niitä. Tämä edellyttää sekä Kotuksen pää- ja osatoimisilta viestijöiltä että eri aihealueiden sisältöjen asiantuntijoilta aktiivista viestintäotetta.

Kotuksen perustoimintaa toteuttava ja palveleva viestintä perustuu verkkopalvelujen laatuun ja löydettävyyteen. Kotuksen ulkoisessa verkkoviestinnässä pyritään siihen, että kansalainen löytää hakemansa tiedon ja saa haluamansa palvelun mahdollisimman sujuvasti yhdeltä luukulta.

Kotimaisten kielten keskus toimii sosiaalisessa mediassa monella tavalla. Kotus kannustaa työntekijöitään somen käyttöön osana työtä.

Kielikysymykset herättävät sosiaalisessa mediassa usein suurta mielenkiintoa. Kotus tavoittaa sosiaalisen median kautta laajan joukon kieliasioista kiinnostuneita kansalaisia, erityisiä kohderyhmiään (esim. viranomaiset, toimittajat, muut tekstien tekijät) sekä verkkopalvelujen ja muiden palvelujensa käyttäjiä. Sosiaalisen median kanavat ovat tärkeimpiä reittejä, joita pitkin asiakkaat löytävät Kotuksen palvelujen äärelle. Toimiminen sosiaalisessa mediassa on Kotuksen kaltaiselle pienelle asiantuntijaorganisaatiolle mainio mahdollisuus palvella kansalaisia.

Sosiaalista mediaa ei käytetä ensisijaisena julkaisukanavana, vaan sen kautta jaetaan Kotuksen omaan verkkopalveluun tuotettuja sisältöjä. Sosiaalisessa mediassa teemoja voidaan nostaa esille myös kepeästi.

• Kotus sosiaalisessa mediassa