Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen strategia vuosille 2021–2026 hyväksyttiin keväällä 2021. Strategiaa käsiteltiin Kotuksen johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa viimeisen kerran 21. huhtikuuta 2021.
Kielen merkityksellisyys
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Luottamukseen perustuva toimintakulttuuri
Kotuksella on toiminnassaan kolme strategista painopistettä: kielen merkityksellisyys, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja luottamukseen perustuva toimintakulttuuri. Strategiassa valotetaan painopisteitä ja niihin liittyviä toimenpiteitä.
Strategia on luettavissa tällä verkkosivulla, ja sen voi avata myös tulostettavana pdf:nä (linkki suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen tiedostoon alla). Verkkosivun kuvituksena on kotuslaisten ottamia valokuvia ja tekemiä kuvamuokkauksia. Jokaiseen kuvaan liittyyy pieni kotuslaisista ja Kotuksessa tehtävästä työstä kertova tarina.
Kotus seuraa kielen kehittymistä muun muassa keräämällä uusia sanoja tietokantaan. Sanatietokanta on tärkeä aineistopankki yleiskielen sanakirjaa eli Kielitoimiston sanakirjaa toimitettaessa.
Tietokannasta poimitaan kuukausittain yksi laajalti käytössä ollut sana kuukauden sanaksi. Kesäkuussa 2019 Ilona Paajanen ja muut asiantuntijat valitsivat kuukauden sanaksi puna-ajan. Puna-aika on aika, jonka voi viettää auringossa ilman suojausta, ennen kuin iho alkaa punoittaa. IIona otti verkkosivujamme varten myös aiheeseen liittyvän kuvan.
TOIMINTA-AJATUS
Kotuksen toiminnan tavoitteena on tuottaa ja jakaa tietoa kotimaisista kielistä ja niiden merkityksestä kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Toiminnallaan Kotus lisää kielellistä tietoisuutta ja luo edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa.
Kotus tuottaa palveluja ja julkaisuja, jotka edistävät suomen ja ruotsin kielen käyttöä ja kehittymistä ja julkisten palvelujen kielellistä saavutettavuutta sekä auttavat kansalaisia ja yhteiskuntaa ylläpitämään yhteyden Suomen kielelliseen kulttuuriperintöön.
TOIMINTAAMME VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Globalisaatio ja kansainvälistyminen
- Suomessa käytetään yhä useampia kieliä, eli Suomen kielivaranto monipuolistuu.
- Englannin kieli uhkaa vallata Suomessa yhä uusia käyttöaloja, ja kansalliskielten käyttöala uhkaa kaventua.
- Kansainvälisyyttä ilmentävät ja kaupalliset trendit ohjaavat julkisten tilojen, organisaatioiden ja palvelujen nimeämistä.
Yhteiskunnan tekstivaltaistuminen ja kielen mediavälitteisyys
- Raporttien, suunnitelmien ja ohjeiden yms. tekstien määrä lisääntyy julkishallinnossa.
- Sekä julkiset että yksityiset palvelut ja asiointi perustuvat yhä enemmän kirjoitettuun kieleen.
- Tekstejä laativat taustaltaan erilaiset kirjoittajat, ja julkista kieltä tuottavat monenlaiset tahot.
Digitalisaatio ja tekoälyn kehitys
- Vuorovaikutus ja palvelut keskittyvät verkkoympäristöön.
- Digitaalisissa palveluissa ihmisten on kyettävä hoitamaan asioitaan itsenäisesti, mikä korostaa asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielen tarvetta.
- Kieltä hyödyntäviä automatisoituja palveluja tarvitaan molemmilla kansalliskielillä.
Kotuksessa toimitetaan monia sanakirjoja. Niitä julkaistaan verkossa kaikkien iloksi.
Yksi verkkosanakirjoistamme on
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Sanakirjan toimittajat ovat poimineet esimerkiksi omenaan liittyvien sanojen satoa. Toimittajat kertovat sanatyöstään muun muassa Kotus-blogissa. Omenakuvan otti
sanakirjan toimittaja Maria Lehtonen, joka kirjoitti aiheesta myös blogitekstin.
STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMENPITEET
Kielen merkityksellisyys
Lisäämme ymmärrystä kielen roolista kulttuurissa ja yhteiskunnassa, huolehdimme suomen ja ruotsin yleiskielestä sekä ohjeistamme onnistuneeseen kielelliseen vuorovaikutukseen.
Kokoamme ja teemme saavutettavaksi kaikille ajantasaista tietoa kielestä ja kielenkäytön vaikutuksista.
- Taustoitamme ja päivitämme kielenkäytön suosituksia ja ohjeita.
- Tuotamme ja tarjoamme asiantuntijatietoa palveluissamme kuten sanakirjoissamme, muissa julkaisuissamme sekä neuvonnassamme.
- Pidämme yllä dialogia kieliyhteisön kanssa myös ottamalla huomioon neuvonnan palveluihimme tulleet kysymykset ja havainnot.
Lisäämme ymmärrystä kansalliskielten vaihtelusta ja vaiheista.
- Laadimme ja julkaisemme ajallista ja paikallista kielen vaihtelua kuvaavia sanakirjoja.
- Tarjoamme monipuolista tietoa kielen, muun muassa sen nimistön ja sanaston, muuttumisesta ja variaatiosta.
Teemme tunnetuksi kielellistä kulttuuriperintöä.
- Kokoamme ja yleistajuistamme kielellistä kulttuuritietoa.
- Toimitamme kieliperintöä saavutettavaan ja käytettävään muotoon, muun muassa sanakirjoiksi ja verkkopalveluiksi.
- Ylläpidämme ja tarjoamme käyttöön myös historialliset toimittamattomat kieliaineistomme.
Kotus toimii monin tavoin somessa. Tavoitteena on jakaa tietoa kielestä ja sen huoltamisesta sekä auttaa kansalaisia löytämään palvelumme.
Kielenhuollon juhlavuonna 2020 iloteltiin Instagramissa. Kielen juhlaa 75 -tilillä julkaistiin kielivinkkejä, teemakokonaisuuksia kieli- ja nimineuvonnasta, nimistöstä, sanakirjatyöstä, virkakielenhuollosta ja koulutuksesta sekä Perjantaitypo- ja Tekijät esiin -sarjoja.
Juhlatilille laati sisältöjä muun muassa kielenhuoltaja, viestintätiimin jäsen Henna Leskelä. Henna teki tämänkin pörriäistekoaiheisen kuvan Instagramiin.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Edistämme kotimaisten kielten käyttöä, jotta julkinen kielenkäyttö vahvistaisi osallisuutta ja tasa-arvoa. Teemme julkisten toimijoiden kanssa yhteistyötä hyvän ja tehokkaan hallinnon edistämiseksi.
Vaikutamme julkiseen kielenkäyttöön.
- Ohjeistamme ja opastamme julkisia toimijoita käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
- Kannustamme ja haastamme viranomaisia ja muita toimijoita kielenkäytön kehittämiseen ja kielen ammattilaisten rekrytointiin.
- Tuemme kielenkäytön ja koulutuksen ammattilaisia heidän laajavaikutteisessa työssään.
Olemme läsnä, osallistumme ja otamme kantaa.
- Viestimme toiminnastamme aktiivisesti ja ajankohtaisesti verkossa.
- Hyödynnämme kotimaisia, pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä vaikuttamisfoorumeita ja etsimme uusia kohtaamisia esimerkiksi hallinnon kehittäjien parista.
- Tiivistämme yhteyksiä kielen ja viestinnän ammattilaisiin muun muassa julkishallinnossa ja mediassa sekä heitä kouluttaviin tahoihin.
Vahvistamme rooliamme toimialaamme kuuluvien kielten käytön edistäjänä.
- Seuraamme kansalliskielten käyttöä Suomessa suhteessa muiden kielten käyttöön.
- Seuraamme kansalaisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä toimia yhdenvertaisesti osana suomalaisia kieliyhteisöjä.
- Tunnistamme roolimme valtakunnallisessa kielipolitiikassa kansalliskielistrategian ja kielipoliittisen ohjelman määrittelemässä ympäristössä.
Kotuksessa työskentelee monia virkakielen asiantuntijoita. Tavoitteena on auttaa viranomaisia kehittämään kielenkäyttöään asiallisemmaksi, selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Hyvä virkakieli tukee ihmisten mahdollisuuksia saada tietoa ja palveluita ja osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Kotus huoltaa myös julkishallinnon nimistöä. Yksi nimistön asiantuntijoista on Ulla Onkamo. Hän on ottanut oheisen kuvan, jossa on muodostettu Alfabet-pelin kirjainmerkeillä sanat hallinto, avoin ja selkeä.
Luottamukseen perustuva toimintakulttuuri
Osaamme uudistaa työtapojamme ja edistämme työhyvinvointia.
- Rakennamme luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria.
- Toimimme ja viestimme aktiivisesti ja avoimesti.
- Parannamme yhteistyötä sisäisesti ja ulkoisesti ja pidämme huolen yhteisöllisyydestä.
- Arvostamme asiantuntijuutta, huomioimme toistemme työtä myönteisesti ja annamme palautetta rakentavasti.
Sujuvoitamme omaa työtämme.
- Selkeytämme työnkulkuamme eri tehtävissä.
- Jaamme työmäärää tasaisesti ja toimimme yhdenvertaisesti.
- Seuraamme ja arvioimme toimintatapojamme ja niiden vaikutuksia.
Turvaamme edellytykset jatkuvuudelle, luovuudelle ja toimintamme kehittämiselle.
- Ylläpidämme asiantuntijuutta ja huolehdimme sille välttämättömistä verkostoista.
- Kohdennamme voimavaroja asiakkaita ja kansalaisia kuunnellen ja työmme vaikuttavuutta arvioiden.
- Hyödynnämme digitaalisia työkaluja ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia toimintojemme kehittämiseksi.
Kotuksen viestinnän lähtökohtana on tavoittaa kansalaiset heidän käyttämissään viestintäkanavissa ja antaa kotuslaisille mahdollisuuksia viestiä luontevasti. Kotisivuilta kotus.fi löytyvät tiedot kaikista palveluista.
Kotisivuilla julkaistaan paljon ajankohtaisjuttuja. Keväällä 2019 vinkattiin suksiasioista. Hiihtämisen ilosanomaa ryyditettiin seuraavana vuonna lööpillä, jonka laativat verkkotoimittajat Risto Uusikoski ja Vesa Heikkinen.
STRATEGIAN TAUSTATEKSTIT
Toimintaa linjaavat laki Kotimaisten kielten keskuksesta, hallitusohjelman mukaiset opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hallinnonalaa koskevat tavoitteet, OKM 2030 ‑strategiasta tulevat yhteiset tavoitteet sekä Kotuksen ja OKM:n välinen voimassa oleva tulossopimus, johon tavoitteet on kirjattu.
Kotuksen lakisääteisiä tavoitteita tukevat ja sille asettavat odotuksia myös muut julkishallintoa ohjaavat laki- ja strategiatekstit, esimerkiksi hallintolain ja kuntalain kielenkäyttöä säätelevät pykälät sekä julkisen hallinnon strategia.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1976. Nimi vaihtui Kotimaisten kielten keskukseksi vuonna 2012, jolloin tuli voimaan laki Kotimaisten kielten keskuksesta.
Kotimaisten kielten keskusta kutsutaan tuttavallisesti Kotukseksi. Lyhennenimeä käytetään myös keskuksen suomenkielisten kotisivujen (kotus.fi) osoitteessa ja sähköpostiosoitteissa. Ruotsinkieliset kotisivut ovat osoitteessa sprakinstitutet.fi.
Kotuksessa toimitettavan Suomen murteiden sanakirjan mukaan kotukseksi on kutsuttu eri puolilla Suomea muun muassa metsästäjän ampumakatosta, havuista tehtyä ansapyydyksen suojusta sekä majaa tai hökkeliä. Kotukseksi on kutsuttu myös havupuun kuorta ja saamatonta nahjusta.
Oheisessa kuvassa on retkeilijöille tuttu suojaa antava rakennelma, jota jotkut kutsuvat laavuksi, toiset kotukseksi, kolmannet ties miksi. Kuvan on ottanut monia kotuksia kolunnut kotus.fi-sivuston päätoimittaja Vesa Heikkinen.