Lisätään ymmärrystä kielen ja kielitaidon merkityksestä

Kielitaidolla ja sen kehittämisellä on merkittävä rooli ihmisen elämässä. Jokaisen tulee voida kehittää ja laajentaa eri kielten taitoaan läpi koko elämän.

Yhteiskunnassa on tärkeää tehdä näkyväksi kaikkia kieliä voimavarana ja lisätä kielitaidon arvostusta osana ammattitaitoa. Erilaiset kielitaidot auttavat meitä selviytymään ja saavuttamaan jäsenyyksiä meille merkityksellisissä tilanteissa ja yhteisöissä.

Kotimaisten kielten keskuksen mielestä hallitusohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon muun muassa tällaisia kielitaitonäkökulmia:

• eri kielten jatkuvan oppimisen mahdollisuudet on varmistettava
• yhteiskunnan kielitietoisuutta on vahvistettava
• Suomeen muualta muuttaneiden kotimaisten kielten systemaattisia oppimispolkuja on tuettava
• tietoa ja ymmärrystä eri kieli- ja kulttuuriryhmistä on lisättävä.
  

Työelämän kielitaitotarpeet

Monet työyhteisöt ovat nykyään monikielisiä, ja eri työtehtäviin kuuluu kansainvälistä yhteistoimintaa. Työelämässä tarvitaan monenlaisia kielitaitoja. Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että kieliaineilla on riittävästi tilaa eri alojen opetusohjelmissa sekä perustutkinnoissa että jatkotutkinnoissa. Eri kielten osaamista tulee arvostaa sekä yleissivistyksenä että osana ammattitaitoa.

Eri ammateissa kontaktit suuntautuvat eri puolille maailmaa, joten on tärkeää, että meillä on kielitarjontaa monenlaisissa kielissä koko maassa. Jatkuvan oppimisen tulee tukea työelämän kielitaitotarpeita. Tarjolla tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia mahdollisuuksia täydentää kielitaitoaan itselle luontaisella tavalla. Meidän täytyy yhteiskuntana myös pystyä hyödyntämään menestyksekkäästi erilaisia tapoja oppia kieliä.

Yhteiskunnan kielitietoisuuden vahvistaminen

Kielellä on iso merkitys yhteiskunnan toiminnassa ja ihmisten arjessa. Käytämme eri kieliä päivittäin itsellemme tärkeissä tilanteissa opiskelussa, työssä ja vapaa-ajalla. Kielitietoisessa yhteiskunnassa otetaan huomioon yksilöiden erilaiset kielelliset tarpeet ja niiden vaikutus palveluihin ja toimintaan.

Kiinnostus kieliin on hyvin luontaista globalisaation ja lisääntyneiden kansainvälisten kontaktien myötä. Monissa tilanteissa on tavallista käyttää yhden kielen asemesta useita kieliä. Kieliä ei myöskään opita erillisesti, vaan esimerkiksi tiedonhakua tehdään koko ajan sekä äidinkielellä että muilla kielillä. Median kautta saamme monikielistä syötettä päivittäin.

Suomessa puhutaan äidinkielenä jo yli 150:tä kieltä. Kaikkia kieliä ei vielä nähdä voimavarana, eikä meillä ole riittävästi jaettua ymmärrystä moni- ja rinnakkaiskielisyydestä. Yksittäisen kielen opettamisen rinnalla olisi tärkeää tukea monikielisen identiteetin vahvistamista. Ihmisiä tulee rohkaista eri kielten rinnakkaiseen käyttöön ja ohjata tiedonhakuun eri kielillä. Samalla tulee madaltaa kynnystä vähäisenkin kielitaidon käyttämiseen ja opastaa hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä.

Kotoutumista tukevat kotimaisten kielten oppimispolut

Ihmiset, jotka tulevat Suomeen töihin, nähdään vastauksena moniin maamme tulevaisuuden ongelmiin. Kynnyskysymys sekä osaajien työllistymisessä että heidän pitämisessään Suomessa on kuitenkin kieli: vaikka englannilla pääsee Suomessa alkuun, ilman suomen tai ruotsin osaamista työmarkkinoille pääsy on rajatumpaa ja integroituminen jää pinnalliseksi.

Kotimaisten kielten opettamisen rakenteita tulee kehittää niin, että kielenoppiminen on paitsi mahdollista myös houkuttelevaa. Keskeistä on luoda systemaattisia oppimispolkuja, joita pitkin kieltä voi oppia tuetusti muun toiminnan ohessa niin koulutuksessa kuin työelämässä.

Avainasemassa on myös se, että kielten vaikeuden korostamisen sijaan tulijoille avataan todenmukaisesti suomen ja ruotsin osaamisen moninaiset hyödyt. Kansainvälisten työntekijöiden työllistymistä ja kotoutumista tulee parantaa tukemalla heidän kotimaisten kielten oppimistaan.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien välinen vuoropuhelu

Suomessa tiedetään liian vähän eri kieli- ja kulttuuriryhmistämme. Kysymys on sekä tiedollisesta tiedosta että sen ymmärtämisestä, millainen kulttuuri, identiteetti ja maailmankuva kielen takana on. Tätä tietoisuutta tulee yhteiskunnassamme vahvistaa, jotta myös eri ryhmien välinen ymmärrys ja vuoropuhelu lisääntyvät.