Viikon vinkit 2017
Lukemisen ja lukutaidon merkityksiä
Lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta.
Lukemisen käsite on laajentunut, arvioi Kotuksen tutkija Riitta Eronen kolumnissaan vuonna 1998. Hän viittaa muun muassa puheisiin ”kuvanlukutaidosta” ja ”Internet-lukutaidosta” ja muistuttaa, että lukeminen on ”jo tähän mennessäkin kulkenut pitkän tien, sillä sanalla on alun perin tarkoitettu luettelemista ja lukumäärän laskemista”.
Kielitoimiston sanakirjassa sana lukutaito määritellään lukemisen taidoksi. Sanakirjassa kerrotaan, että sanaa käytetään laajemminkin ”kyvystä tulkita, eritellä ja käyttää hyväksi lukemaansa t. näkemäänsä”. Esimerkiksi medialukutaitoa käytetään sanakirjan mukaan ”kyvystä tulkita ja eritellä tiedotusvälineiden viestejä ja tiedonvälityksen keinoja”.
Erilaisia lukemisen ja lukutaidon merkityksiä on käsitelty myös suomen kielen lautakunnassa. Tästä kerrotaan Kielikellossa 1990:
Lautakunta päätti suosittaa käytettäväksi ilmausta mekaaninen lukutaito, jos osaa lukea tekstiä mutta ei ymmärrä sitä. Kun pyritään myös tekstin ymmärtämiseen, olisi suositettavaa käyttää ilmausta peruslukutaito. Unescon asiakirjoissa käytetyn ilmauksen funktionaalinen lukutaito ja sen jo suomenkielisissä kirjoituksissa esiintyneiden synonyymien toiminnallinen lukutaito ja toimiva lukutaito sijaan lautakunta suosittaa ilmausta kielellinen vuorovaikutuskyky; aiemmin käytetyistä pidettiin parhaana ilmausta toimiva lukutaito.
Kotus-blogissa esitetään 2012, että lukutaidosta on tullut meille itsestäänselvyys: ”Huolta kannetaan erilaisista lukutaidon muodoista ja ulottuvuuksista, ei lukutaidosta sellaisenaan.” Tilanne ei ole sama kaikkialla: ”Jos asiaa tarkastelee laajemmasta vinkkelistä, huomaa, että lukutaito (myös se ns. mekaaninen) on kaikkea muuta kuin selviö. Maailmassa on ilmeisesti noin 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista.”
Lukemiseen ja lukutaitoon liittyvät myös monet murresanat. Yksi näistä on lukuset (’lukukinkerit’).
