Sima käy – kävipä munkki
Vappuja kaikille!
Vappu on perinteisesti työväen ja ylioppilaiden juhlaa, ja myös kevään juhlistamista. Vähitellen muodostuvan perinteen mukaan vappua vietetään tänäkin vuonna poikkeusoloissa. Pitäkää piirit pieninä ja pyörikää!
Juhlapäivien nimet kirjoitetaan pienellä. Siispä toivotetaan Hyvää vappua! Samoin kirjoitetaan pienellä vappu-alkuiset yhdyssanat vapunpäivä ja vappuaatto tai vapunaatto. Naisennimenä Vappu kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Vappusanoja on muitakin. Kielitoimiston sanakirjan haku vappu* tuottaa viisitoista tulosta, muun muassa vappuhuiskan, vappuhumun ja vappukulkueen.
Etunimi Vappu on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Walburg(a) ’hallita’ + ’linna, turva’. Vapun nimipäivää eli toukokuun ensimmäistä päivää on Suomessa vietetty jo keskiajalla abbedissa Walburgin pyhimykseksi julistamispäivänä.
Kansanperinteessä vappuun on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Vapuksi
toivottiin lämmintä säätä ja etelätuulta, joka toi hyvän maitovuoden
tullessaan. Luminen vappu ennusti lumetonta talvea, ja lämpimät päivät
ennen vappua kylmiä ilmoja vapun jälkeen.
Munkki muistuttaa munkkia! Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä -sivuilla on selityksiä vappuun liittyvien sanojen taustoista.
- Kevät (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Munkki (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Porvari (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Serpentiini (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Toukokuu (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Toveri (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Ylioppilas (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä
Pilvi nousee, sano työmies, kun pomon tulevan näki! Vappuisia sananparsia esitellään vuoden 2019 Oma työ, oma moska -vinkissä.