Nykyään netistä löytyy paljon vitsejä siitä, kuinka hauskaa suomen kieli on. Rakkauteni suomen kieleen syttyi ensisilmäyksellä, ja se alkoi lohikäärmevitsistä. Muistatteko sen?

Mielestäni se on paras vitsi, ja se naurattaa minua edelleenkin. Sen pääajatuksena on se, että suomen kieli on täysin erilainen kuin muut kielet, jotka kuuluvat esimerkiksi itäslaavilaisiin, romaanisiin tai germaanisiin kieliryhmiin. Samanaikaisesti vitsi näyttää, että suomen kieli on todella erikoinen eikä maailmasta löydy sen kaksoisveljeä.

Suomalaisen lohikäärmeen vitsikkyys: lohi + käärme = lohikäärme? Kuva: Ekaterina Belikova.

Paljon erottavia sanoja

Lohikäärme ei ole ainoa sana, joka erottaa suomen kieltä muista kielistä. Suomesta löytyy aika paljon vastaavia sanoja.

Esimerkkeinä voivat olla sanat järjestelmä, yksinkertainen, Suomi, tietokone, Venäjä, elokuvateatteri, jalkapallo, päiväntasaaja, ainesosa tai vaikkapa äiti. Monissa muissa kielissä nämä sanat muistuttavat ulkomuodoltaan englanninkielisiä sanoja system, simple (tai ruotsin- ja norjankielistä enkel-sanaa), Finland, computer, Russia, cinema, football, equator, ingredient ja mother.

Venäjän kielikään ei ole poikkeus. Omassa äidinkielessäni muutamat edellä mainitut sanat kuulostavat samanlaiselta: система (sistema), Финляндия (Finlandia), компьютер (computer), Россия (Rossija), кино (kino), футбол (futbol), экватор (ekvator), ингредиент (ingredient), мама (mama).

Omia ja soluttautuneita sanoja

Tässä vaiheessa monet haluaisivat varmasti tietää, mistä nämä sanat tulivat. Pitäisi sukeltaa vähän suomen historiaan, jotta voi sanoa, mikä vaikutti näiden sanojen syntymiseen.

Kuunnellessani kursseja suomen kielen historiasta huomasin, että suomalaisperäiset sanat ovat usein kaksitavuisia ja kuvaavat jokapäiväiseen elämään kuuluvia asioita. Muut sanat ovat soluttautuneet suomen kieleen jo vuosisatojen varrella.

Esimerkiksi sana äiti tuli germaanisista kielistä. Lohikäärme on lainattu suomeen muinaisruotsin sanasta floghdraki. Suomen ja muiden mainittujen sanojen alkuperästä tutkijat väittelevät tosin edelleenkin.

Neuvokasta kansaa

Esimerkit näyttävät, että suomalaisilla on erilainen ajattelutapa, ja he ovat todella neuvokas kansa. Suomalaiset ovat taitavia sanojen ja erityisesti yhdyssanojen muodostamisessa. Kahta tai kolmea sanaa ei ole satunnaisesti liitetty yhteen. Esimerkiksi kyseessä voivat olla sellaiset sanat kuten tietokone, äidinkieli, kahvikuppi tai vaikkapa värien nimet kuten lumivalkoinen, oliivinvihreä, taivaansininen.

Vaikka monien sanojen takana on vierasperäisiä sanoja, ne on muokattu kieleen niin hienosti, että ne vaikuttavat ja kuulostavat suomalaisperäisiltä. Tästä syystä on mahdollisesti vaikeaa oppia suomen kieltä.

Alkuvaiheessa minullakin oli vaikeuksia uusien sanojen oppimisessa, koska ne eivät jääneet mieleeni. Seitsemän vuoden opiskelun jälkeen aloin vihdoin ymmärtää, kuinka looginen suomen kieli on ja miten sanat syntyvät. Vaikka lohikäärme pysyy edelleenkin arvoituksena.

• Lohikäärme (Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä)
  

EKATERINA BELIKOVA

Ekaterina Belikova. Kuva: Omar Al-Mashhadani.