Lautakunta korostaa selkeän kielen merkitystä

Suomen kielen lautakunta antoi lausunnon digitaalisten palvelujen saavutettavuutta koskevasta lakiesityksestä.

Hallituksen lakiesitys digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa on ollut lausuttavana helmikuussa. Suomen kielen lautakunta keskittyy lausunnossaan kielen ja viestinnän kysymyksiin ja korostaa selkeän kielen merkitystä kaikissa viestintämuodoissa. 

Lautakunta pitää myönteisenä sitä, että lakiluonnoksen yleisissä perusteluissa viitataan hallintolain 9. pykälän vaatimukseen asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielen käytöstä. Erityisen merkittävää on, että vaatimus koskee myös julkisten sähköisten palveluiden sisältöjä.

Palvelujen digitalisoiminen kuuluu Sipilän hallituksen keskeisiin hankkeisiin. Selkeän kielen merkitys korostuu erityisesti verkkopalveluissa, ja hyvä virkakieli on perusedellytys verkkopalvelun sisältöjen saavutettavuudelle.

Ymmärrettävyyden vaatimus perusteluista lakitekstiin

Lautakunta pitää lakiluonnoksena suurimpana ongelmana sitä, että kielen ymmärrettävyyteen liittyvät asiat esitetään lain perusteluissa varsinaisen säädöstekstin sijaan. Lakiehdotus ei näin sisällä velvoitetta käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Siksi se ei myöskään tarjoa mahdollisuutta puuttua vaikeasti ymmärrettävään kieleen.

Palveluntarjoaja voi muodollisesti täyttää lain vaatimuksen ymmärrettävästä kielestä, vaikka sivustolla käytetty kieli ei olisikaan asiallista, selkeää eikä ymmärrettävää yleiskieltä tai selkokieltä. Tämän mahdollistaa lautakunnan mukaan se, että digitaalisten palveluiden perustana olevassa WCAG 2.0 -standardissa kielen ymmärrettävyydellä viitataan vain sivuston tai sen osan kielivalintaa koskevan koodin määrityksiin, ei sivuston sisältöjen kielen laatuun.

Selkokielen esiin nostaminen tärkeä asia

Lautakunnan mielestä lakiluonnoksessa on myönteistä se, että lain perusteluissa mainitaan hyvän yleiskielen lisäksi selkokieli. Selkokielen tarve on Suomessa lisääntynyt viime vuosina muun muassa maahanmuuttajien ja ikääntyneen väestön määrän kasvun myötä. Selkokieli on syytä ottaa huomioon myös sähköisissä palveluissa.

Selkokielen asemaan lakiehdotuksessa pätee sama kuin ymmärrettävyyteen. Selkokieltä ei mainita lakitekstissä, joten käytännössä selkokielen käytön edistäminen jää yleisen toiveen tasolle. Suomen kielen lautakunnan mielestä varsinaisessa lakitekstissä tulisi olla viittaus selkokielen käyttöön. Lisäksi tarvitaan selvärajainen määrittely, missä tapauksissa selkokieltä on käytettävä palvelussa.

Teksti: Matti Räsänen

Palaa otsikoihin