Selkokieltä ja pitkäjänteistä kielikoulutusta kotoutumiseen

Kotus antoi lausunnon selonteosta, joka koskee kotoutumisen edistämistä.

Suomi pyrkii pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti parantamaan maahanmuuttajien kotoutumista. Toimenpiteitä tätä varten on esitetty työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selonteossa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Selonteosta pyydettiin lausuntoja 12. maaliskuuta 2021 mennessä.

Kotimaisten kielten keskus (Kotus) toi lausunnossaan esille, että kieli ja viestintä ja niiden asiantuntemus ovat keskeisessä asemassa, kun pyritään parantamaan kotoutumista. Keskeistä on myös turvata kielikoulutuksen pitkäjänteisyys.

Selkokielellä oppijoita vastaanottamaan

Kotoutumisessa on tärkeää, että kotoutujalla on mahdollisuus opiskella kansalliskieliä. Tämä onkin selonteossa otettu huomioon. Kotus korostaa, että tämän lisäksi yhteiskunnan ja työelämän pitäisi tulla oppijoita vastaan käyttämällä selkokieltä, siis yleiskieltäkin helpompaa kielimuotoa.

Selkokieli toimii kotoutujalle porttina yleiskieleen ja sitä kautta koko yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Tarjolle olisikin saatava entistä enemmän selkokielistä materiaalia yhteiskunnan ja kulttuurin eri aloilta. Myös asioinnissa ja opetuksessa olisi oltava mahdollisuus sekä kirjalliseen että suulliseen selkokieliseen viestintään, samoin visualisoituun viestintään. Kotoutumisen edistämiseksi tarvittaisiinkin huomattavasti lisää selkokielen asiantuntijoita ja osaajia yhteiskunnan eri aloille, ja selkokieli tulisi sisällyttää erilaisten tutkintojen ja koulutusten osaksi.

Kilpailutus heikentää pitkäjänteistä kehittämistä

Kotus muistuttaa myös, että kotoutujille suunnattujen kielikoulutusten järjestämisessä laadun tulee olla keskeinen kriteeri. Kilpailutusmalli on tältä kannalta ongelmallinen, sillä se heikentää oppilaitosten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja opetuksen laatua pitkäjänteisesti. Asiaan on ottanut kantaa myös suomen kielen lautakunta (2017).

Kielentutkimuksen tuloksia hyödynnettävä

Selonteossa nähdään tarve hyödyntää entistä enemmän selvitysten ja tutkimusten tuloksia. Koska kieli on kotoutumisessa keskeinen tekijä, tarvitaan myös kielitieteellistä tutkimusta esimerkiksi suomen ja ruotsin oppimisesta ja opettamisesta sekä selkokielen käytöstä kotoutumisen edistämisessä.

Kielenkäyttöä koskevaa tutkimusta ja asiantuntemusta tulee hyödyntää myös, kun pyritään vastakkainasettelujen purkamiseen sekä vihapuheen tunnistamiseen ja vähentämiseen. Selonteossa mainittuun monimuotoisuusosaamiseen kuuluu myös monikielisyysosaaminen. Kotus muistuttaakin, että kaikessa kielenkäyttöön liittyvässä kehittämistyössä on hyödynnettävä myös kielentutkijoiden asiantuntemusta.

Lisälukemista

• Dahlgren, Sonja: Selkokieltä S2-oppijalle − kaikille selviä hallinnollisia tekstejä (Puhe ja kieli, 4/2019)
  

• Kotimaisten kielten keskuksen lausunto hallituksen selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (pdf)

• Kekki, Sanna: Selkokieli voi olla portti yhteiskuntaan (Elämässä, Kela, 25.2.2020)
  

• Lausuntopyyntö hallituksen selonteosta kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (luonnos)

• Suomen kielen lautakunnan kannanotto aikuisten maahanmuuttajien koulutusten laadusta

Palaa otsikoihin