Paikannimet verkkoon nimistönsuunnittelijoiden avuksi

Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkisto on korvaamaton lähde osoite- ja kaavanimiä suunniteltaessa.

Kunnissa osoitenimiä ja kaavanimiä suunnittelevat joutuvat pohtimaan, mistä saisi aineksia uusiin nimiin. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) nimistönhuoltajat suosittavat, että suunnittelu aloitetaan aina alueen perinteisestä luonto- ja asutusnimistöstä. Näin saadaan opastavaa, alueelle sopivaa nimistöä. Perinteisiin nimiin pääsee jatkossa käsiksi entistä helpommin, sillä Kotus digitalisoi parhaillaan paikannimikokoelmiaan.

Suunnittelijan aarreaitta

Kotuksen Nimiarkistossa on Suomesta noin 2,3 miljoonaa paikannimitietoa eli nimilippua. On arveltu, että Suomen perinteisistä suomen- ja saamenkielisistä paikannimistä jopa
95 % on tallennettu Nimiarkistoon; kansainvälisesti tarkasteltuna kokoelma onkin poikkeuksellisen kattava. Maanmittauslaitoksen ylläpitämään peruskarttaan mahtuvat näistä nimistä vain kaikkein keskeisimmät.

Kokoelmien nimet ovat pääosin kielitieteellisen koulutuksen saaneiden ”nimestäjien” paikallisilta asukkailta suullisesti keräämää aineetonta kulttuuriperintöä. Suurin osa nimistä on kerätty 1950‒70-luvuilla, ja ne on järjestetty kokoelmiin pitäjittäin. Nykyisin tehdään lähinnä pienimuotoista täydennyskeruuta.

Paikannimistä digitaalinen arkisto

Nyt Nimiarkiston kokoelmista muodostetaan digitaalinen arkisto, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Vuonna 2014 alkaneessa hankkeessa Nimiarkiston suomen- ja saamenkieliset sekä Svenska litteratursällskapetin ruotsinkieliset paikannimiliput on skannattu kuvamuotoon.

Nimilippujen tiedoista muodostetaan tietokanta, johon tallennetaan paikannimen kirjoitusasu, paikannusviite (pistekoordinaatteina), paikan laji (esimerkiksi järvi, mäki tai talo), keruupitäjä, keruuvuosi ja kerääjän nimi. Käytännössä digitaalisessa arkistossa voi tehdä edellä mainittujen tietojen perusteella erilaisia hakuja ja katsella nimettyjen paikkojen sijaintia kartalla. Tarvittaessa kunnille voidaan antaa verkon kautta pääsy myös alkuperäisten nimilippujen kuviin.

Lisäksi kuntalaiset pääsevät mukaan täydentämään digitaalisen arkiston tietoja. He voivat kertoa esimerkiksi, ovatko arkistoon tallennetut nimet vielä käytössä, onko nimettyä paikkaa enää olemassa tai mitä uutta nimistöä alueelle on syntynyt.

Digitaalinen Nimiarkisto avataan vuoden 2017 lopulla.

Nimiarkiston suomenkielisten paikannimien kokoelmat kunnittain

Lisää tietoa Nimiarkiston digitalisointihankkeesta

Nimistönsuunnittelun ohjeita

Teksti: Ulla Onkamo

Palaa otsikoihin