Keskustelua lainvalmistelun laadusta

Ongelmia on ollut ennenkin. Myös ratkaisuja on kehitelty, mutta hyödynnetäänkö niitä?

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan haastattelusta 18.12.2016 heräsi keskustelu Sipilän hallituksen lainvalmistelusta. Oikeuskansleri esitti Helsingin Sanomien haastattelussa huolensa siitä, että hyvän lainvalmistelun periaatteista luovutaan, koska  poliittiset paineet vaikuttavat lakihankkeiden aikatauluun ja sisältöihinkin.

Selväähän on, että ellei valmistelua voida tehdä huolellisesti, kärsii myös lakitekstin asiallisuus, ymmärrettävyys ja selkeys. Silloin esimerkiksi luodaan ja nimetään uusia käsitteitä, viranomaisia ja virkoja paneutumatta nimien käytettävyyteen. Lakitekstin sanonta voi jäädä kiireessä abstraktiksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi.

Hallitus puolustautui, että ongelmat eivät ole uusia, ja saman sanoi jo haastattelussa oikeuskanslerikin. Esimerkiksi Matti Vanhasen toinen hallitus toi puolivälitarkastelussaan 2009 esiin mm. lainvalmisteluun pantujen voimavarojen vähyyden: ministeriöissä lainvalmisteluun käytettiin keskimäärin 7 prosenttia resursseista. Sitä pidettiin riittämättömänä.

Joitakin vuosia myöhemmin lääkkeeksi valmistui Lainvalmistelun prosessiopas. Se on käytettävissä säädöstietokanta Finlexissä. Oppaassa kuvataan vaihe vaiheelta, miten lainvalmistelu pitäisi järjestää, jotta tulos olisi hyvä.

Oppaan mukaan esivalmisteluvaiheeseen sisältyy myös lakihankkeen kielitöiden kartoittaminen: tarvitaanko kielen selkeyttämistä, uusia termejä, uusia nimiä ja miten nämä tehtävät hoidetaan.

Juha Sipilän hallituskaudeksi asetettu lainvalmistelun kehittämisen yhteistyöryhmä sai yhdeksi tehtäväkseen seurata prosessioppaan käyttöä. Ryhmä koostuu ministeriöiden virkamiehistä.

Nyt käynnistynyttä keskustelua vasten olisi mielenkiintoista selvittää vaikkapa, kuinka monessa tämän ja edellisen hallituskauden lainvalmisteluhankkeessa on voitu noudattaa prosessioppaan ohjeita. Entä millaisissa hankkeissa oppaan kuvauksesta on poikettu vähiten, millaisissa taas eniten?

Kannattaisiko tässä yhdistää voimat lainsäädännön arviointineuvoston kanssa? Sen tavoitteenahan on kehittää esimerkiksi hallituksen esitysten ja lainvalmistelun aikataulutusta ja suunnittelua.

Lainsäädännön arviointineuvosto

Teksti: Aino Piehl

Palaa otsikoihin