Kaksikielisissä valtuustoissa odotetaan virkamieheltä kielitaitoa

Valtuutetut voivat valita käyttämänsä kielen vapaammin kuin puheenjohtajat ja esittelevät virkamiehet, selviää Gun-Viol Vikin tutkimuksesta. Kaksikielisten valtuustojen tapaa toimia on selvitetty kyselyiden avulla.

Yliopistonlehtori Gun-Viol Vik Vaasan yliopistosta on tutkinut suomen ja ruotsin kielen käyttöä Vaasan kaupungin, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Pohjanmaan liiton valtuustoissa. Valtuutetut ovat tottuneet siihen, että kokouksissa käytetään molempia kansalliskieliä, eikä niiden käyttöä yleensä kyseenalaisteta.

Kielten käyttötavat vaihtelevat. Jotkut valtuutetuista pitävät puheenvuoronsa vain äidinkielellään, toiset etenevät puhuen molempia vuorotellen ja osa toistaa sanomansa molemmilla kielillä. Kaikki tavat hyväksytään, mutta asian toistaminen tuntuu joistain valtuutetuista ärsyttävältä.

Sen sijaan valtuuston puheenjohtajan ja esittelevien virkamiesten halutaan puhuvan molempia kieliä eikä vastaajia haittaa, että esittelijä kertaa tai tiivistää sanomansa vielä toisella kielellä. Tämä on ollut pitkään tapana, mutta nykyään siitä saatetaan toisinaan poiketa.

Kaksikieliset kokoukset ovat toimivia, arvioi Gun-Viol Vik. Hän kuitenkin ehdottaa, että osallistujille voisi tehdä suositukset siitä, millaiset käytännöt veisivät kokouksia eteenpäin tehokkaasti ja sujuvasti. 

Virkakielikampanjan pilottina Vaasan kaupunki keskittyi kaupunginhallituksen esityslistojen kehittämiseen. Kahdella kielellä toimiminen auttaa hiomaan kirjoitettuja tekstejä ymmärrettävämmiksi, jos kääntämisprosessia osataan hyödyntää. Voitaisiinko myös kokouksenpitoa kahdella kielellä käyttää tuottamaan punnitumpaa puhetta?

Gun-Viol Vik: Fullmäktigeförsamlingar i ljuset av språklig växelverkan. Tvåspråkighet i tre fullmäktigeförsamlingar.

Tutkimusraportissa on suomenkielinen tiivistelmä.

Teksti: Aino Piehl

Palaa otsikoihin