Hoitotyössäkin tarvitaan monipuolista kirjoittamisen taitoa

Kotuksen verkkojulkaisu Elämän ja kuoleman tekstit valottaa muun muassa kirjaamista kotihoidossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon aloille hakeudutaan usein halusta työskennellä ihmisten kanssa. Silti myös ns. ihmistyössä päivät täyttyvät erilaisesta kirjaamisesta ja dokumentoinnista. Työssä tarvitaan taitoja kirjoittaa asiallisesti vaikkapa arkaluonteisista ja intiimeistä asioista.

Esimerkiksi kotihoidon arkeen kuuluu hoitotyön päivittäisseurantaa, jota tehdään hoitokertomuksilla. Elämän ja kuoleman tekstit -julkaisun 18 artikkelista 5 käsitteleekin juuri kotihoidon tekstejä, niiden taustaa ja tavoitteita, piirteitä ja haasteita (julkaisun sivuilla 141−190).

Kirjaaminen palvelee käytännön työtä, mutta se on myös lakisääteistä, muistuttaa artikkelissaan Jaana Nummijoki. Lait velvoittavat erilaisten tekstien tekemiseen ja säätelevät tekstien laatua. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain (254/2015; 6. §) mukaan asiakirjoissa saa esimerkiksi käyttää ”vain yleisesti tunnettuja ja hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä”. Miten lyhenteen yleistä tunnettuutta tai hyväksyttävyyttä voi arvioida? Muun muassa tätä käsittelee artikkelissaan Taina Lehtomäki ja ehdottaa yhdeksi kriteeriksi lyhenteen tarkistettavuutta.

Anna-Leea Honkala puolestaan tarttuu ongelmatilanteiden kirjaamiseen. Ongelmatilanteita syntyy esimerkiksi asiakkaiden päihteiden käytöstä, aggressiivisesta sanankäytöstä ja uhkailusta. Kaikista näistä henkilökunnan on tehtävä kirjaukset. Mutta miten kirjoittaa ongelmista neutraalisti? Miten arvioida arvostelematta? Honkala löytää analysoimistaan teksteistä monia tyylikkäitä ja hienovaraisia ratkaisuja mutta myös epäammattimaisia kirjaamisen tapoja. Runsaat huutomerkit, pölkkykirjaimet tai huudahdussanat eivät tunnu sopivan ammatillisiin teksteihin.

Kati Karvinen taas osoittaa artikkelissaan, että pahamaineisella passiivillakin on teksteissä tehtävänsä. Karvinen lähtee liikkeelle siitä, miten työssä tavoiteltu yksilölähtöisyys toteutuu teksteissä. Myös hän päätyy valottamaan ongelmatilanteiden kirjaamista. Karvisen mukaan odotuksenmukaisesti sujuneita tilanteita kuvataan usein juuri passiivia käyttäen: Aamupala annettu, haavat hoidettu. Aktiivia ja muodollisia henkilöön viittaamisen tapoja (esim. rouva), käytetään, kun kuvataan ongelmatilanteita: Yritin selittää mihin tarkoitukseen lääke on määrätty, mutta en tiedä ymmärsikö hän.

Kirjaamisella tavoitellaan muun muassa hoitajien hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että myös kirjaamiseen itsessään liittyy hiljaista tietoja, siis hienovaraisia käytäntöjä, joilla on roolinsa työtä tehtäessä ja siitä viestittäessä.

Lisätietoja: Ulla Tiililä (etunimi.sukunimi@kotus.fi)

Elämän ja kuoleman tekstit (pdf)

Kotuksen uutinen Elämän ja kuoleman tekstit -kirjan julkistamisesta

Palaa otsikoihin