Ajankohtaista Suomen murteiden sanakirjassa
Täss on teille kekriä!
Suomen murteiden sanakirjassa on paljon kekrin viettoa kuvaavia sanoja ja esimerkkejä.
Kekri (murteissa myös esimerkiksi keyri, köyri, köyry) on vanhastaan ollut karjaa suojelevan jumalan nimitys. Kekrin päivän vietto on liittynyt monella tapaa maanviljelykseen ja satokauden päättymiseen. Sen sijoittuminen kalenteriin on vaihdellut muun muassa sääolosuhteiden vuoksi syyskesästä myöhäissyksyyn. Viimeistään 1800-luvulla kekrin vietto siirtyi pyhäinpäivän yhteyteen. Suomessa se sijoittuu loka-marraskuun vaihteeseen sattuvaan lauantaihin (31.10.−6.11.).
Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy koko joukko kekriin liittyviä sanoja. Satokauden päättymisen lisäksi kekri on merkinnyt muitakin kekkereitä, juhlassa tarjottavaa kestitystä tai uskomusolentoa.
Jyvärikashan se on mökkyrrii (= mökkiläinenkin) köyrin aikaan. (Pielavesi)
Koko päevän se ruokapöytä oli korjoomatak kekrinä. (Sotkamo)
Elämäs on muutakii ko pelkkiä kekrin pittuo! (Rautu)
Lehmille annettiin kekrinä kakku: Täss on teille kekriä, kun on muillakin! (Kuhmo)
Rajusen ilmam matkassa on köyryjä net ne muka oikeer röpäköivät. (Sodankylä)
Maalaisyhteisössä kekri ja sen jälkeinen viikko on ollut palvelusväelle tärkeää aikaa: sato oli korjattu ja alkoi vapaaviikko. Piiat ja rengit saattoivat mennä lapsuudenkotiinsa tai viettää muulla tavoin vapaa-aikaa. Tärkeällä viikolla on ollut runsaasti nimityksiä, esimerkiksi friiviikko, irtonaisviikko, itseviikko, kekriviikko, kissaviikko ja kurapäivät.
Friiviikol piikflika kutosiva kankast ittelläs, jos ei menne omasias treffama. (Perniö)
Kèyri' àikaan ne piäś ihevviikollee. (Kitee)
Kissaviikon evväät oli semmosta, leipää ja lihhaa. (Ruovesi)
Köyrviikolla sitä suahaan tuas talakkunoo pitkästä aikoo. (Sääminki)
Vinkki: Suomen murteiden sanakirjassa synonyymeja voi hakea Tarkennettu haku -toiminnolla kirjoittamalla merkityksenselite-kenttään haluttu merkitys, esimerkiksi vapaaviikko.
- Suomen murteiden sanakirja
- Anneli Hänninen: Kekri ja pyhäinpäivä (Tiesitkö tämän? -palsta, 3.11.2010)
Teksti: Riikka Tervonen