Siirry sisältöön
Haku

Sanastaja 2020 -blogissa ja somekyselyissä tiedusteltiin tämän vuosituhannen kielenkäyttäjien tuntemia murresanoja arkisilta elämänalueilta. Kysymyksiä julkaistiin vuoden 2020 ajan noin kerran kuukaudessa ja vastauksista esitettiin poimintoja tässä blogissa. Blogia ja kyselyitä toimitti Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen.


rss Sanastaja 2020

22.5.2020 13.00

Vaja, liiteri, kuuri ja suuli

Klöntti- ja möhkälekysely keräsi joukon hilpeitä nimityksiä epämääräisille kappaleille.

Mukare, käikäle, jytynen, nytynen. Viime kerralla Sanastaja 2020 -blogissa tiedusteltiin epämääräisen muotoisten kappaleiden, kimpaleiden ja möhkäleiden nimityksiä. Kysely keräsi joukon hilpeitä ja onomatopoeettisesti kuvailevia sanoja.

Kokkare, kökkäre ja kikkare!

Voinokare, jääkokkare ja kokkareita isompia ovat lumipaakut.

Minulle kivenjärkäle on monta metriä korkea yksittäinen kivi metsässä ja sitä pienempi on taas kivenlohkare ja sitä pienempi on kivenmurikka.

Iso kivi on meilläpäin murkula.

Vastauksista ilmenee, että koon lisäksi sana kuvaa usein tietynlaista kappaletta esimerkiksi koostumuksen, kovuuden tai kosteuden perusteella.

Jäiset lumipaakut: pieni (noin alle 30 cm halk.) on kökkäre, tätä isompi on kääkki. (Jyväskylä, juuret Keski-Pohjanmaalla.)

Minulle jäi vamman jälkeen nilkkaan ihon alle pahkura, josta itse käytin juuri pahkura-sanaa tai möllykkä-sanaa. Oli hauskaa kun osteopaatti sitä tunnustellessaan sanoi "täällähän on oikein tälläinen kunnon knölli", muuten hän käytti paljon lääketieteellisiä termejä.

Kiisseliin saattaa joskus joutua klimppejä, mutta mummini (pohjoisesta, Sallasta) sanoi aina kettusiksi (yks. kettunen) tai ketuiksi. Itse sanoisin nykyään [Turun seudulla] ehkä knööliksi.

Mäkänen [Peräpohjolassa] on pieni (roska)kikkare, usein koostumukseltaan pehmeä ja ehkä vähän kosteakin. Prototyyppinen esimerkki mäkäsestä on moneen kertaan niistetty ja mytyksi kääritty nenäliina, laukun pohjalle unohtunut puoliksi syöty suklaapatukka tai vaikkapa paperiin kääräisty omenankara.

Monet yleisöhavainnot käyvät yksiin Suomen murteiden sanakirjassa tai Suomen murteiden sana-arkistossa olevien sanatietojen kanssa. Arkistotiedot, joiden pohjalta sanakirjaa toimitetaan, perustuvat vuosikymmeniä sitten tehtyyn murresanaston keruuseen.

Esimerkiksi edellä mainittu mäkänen, samoin kuin mäkä ja mäkäpala, merkitsevät arkiston sanalippujen mukaan lapsen syömättä jättämää leipäpalaa keski- ja peräpohjalaismurteissa. Kokkare, kökkäre, knööli ja knölli jo ovatkin julkaistuna sanakirjassa.

Halkoliiteri, kalustosuuli

Tämänkertaisessa kyselyssä tiedustellaan kansanomaisia nimityksiä kylmille piharakennuksille. Millä nimellä kotiseudullanne kutsutaan vajaa, liiteriä tms. varasto- tai suojarakennusta? Ovatko esimerkiksi hiisa, kuuri, kömmänä, maliisi tai suuli tuttuja? Voiko ladossa säilyttää muutakin kuin heinää? Vaihtelevatko nimet varaston koon tai sisällön mukaan?

Vastata voi tämän blogin kommenttikentässä, Kotimaisten kielten keskuksen Facebook-sivulla tai Twitter-tilillä. Sosiaalisen median kanavissa aihetunniste on #Sanastaja2020.

Vastauksia tai vastaajan yhteys- tai muita henkilötietoja ei tallenneta Kotukseen niiden käsittelyä pidemmäksi ajaksi, mutta poimintoja niistä voidaan julkaista nimettömänä Sanastaja 2020 -blogissa.


Heinälato. Kuva: Mustialan maamiesopiston opinnäytetyöt.

Palaa otsikoihin | 21 puheenvuoroa

22.5.2020 13.15
Minni
Ilmajoella ainakin meidän perheessä on myös liiveri (~ liiteri). Ladossa on kaikkea muutakin kuin heinää, ja ladon pitkälle seinälle lisätty katos, jossa on seinät, on "keula", yleensä ilmaisussa "x on keulan alla".
22.5.2020 13.21
mlk
Vaja ja liiteri
Liiteri on puuvarasto (tai joskus sellaisessa käytössä ollut), vaja taas tarvikkeiden säilytykseen. Kaupunkilaisen mielikuvissani vaja on sellainen, jonne mahtuu jopa vähän työskentelemään, se siis ehkä isompi kuin liiteri. Vaja myös erillinen rakennus, liiteri voi olla osa jotain muuta rakennusta.
22.5.2020 14.31
KP
Lapsuuteni (80-90-l) kaakkoissatakuntalaisessa maalaispihapiirissä meillä oli paljon erilaisia uudempia ja vanhempia kylmiä rakennuksia. Liiterissä säilytettiin klapeja, sen vieressä taas oli "puari", joka oli täynnä mitä erilaisempaa ikiaikaista roinaa. Vanhan navetan yhteydessä oli "kota" eli karjakeittiö. Suuleja oli kolme erilaista: yhdessä oli aikoinaan säilytetty heinää, kaksi muuta piti sisällään maatalouskoneita. Kaikkein uusin rakennus kuitenkin sai nimekseen modernisti konehalli. Pitkälle aikuisuuteen muuten luulin suuli-sanan olevan ihan neutraalia yleiskieltä ja yhtä ymmärrettävä kuin lato, kunnes päädyin puhumaan maatalousrakennuksista toisella puolen Suomea :)
22.5.2020 15.38
OMS
Suuli
Satakunnassa, Nykyisin Poriin kuuluvalla Vähälläraumalla meillä oli suuli, ja sinä erikseen heinäsuuli ja puusuuli. Samassa rakennuksessa oli myös tuffan työhuone, jossa oli työkaluja ja jotain koneitakin.
22.5.2020 16.53
Liisa
Suuli
Tyrväässä isän vanhempien pienen talon piharakennuksessa oli vasemmalta oikealle sauna, suuli ja huusi. Suuli oli puuvarasto, jossa säilytettiin myös työkaluja ja 50-luvun lopun ja 60-luvun alun kesinä myös sisareni ja minun kasviprässejä... Liiteri on myös puuvarastona tuttu minulle porilais/tyrvääläis/turkulaistaustaiselle.
22.5.2020 17.40
Mää
Laitlast
Tietääkseni Laitilassa tunnetaan ainakin suuli ja lato erinäisinä ulkosäilytystiloina, ehkä suulissa on enemmän kaiken maailman mahdollisia työvälineitä ja ladossa vanhastaan viljaa, nykyaikana kaikkea.
22.5.2020 22.49
Arja
Kuuri
Kuuri on tuttu sana Etelä-Karjalassa.
23.5.2020 9.48
Piritta
Meillä Savossa, Joroisissa, oli puuliiteri, lantakuuri ja sarani tai puimala, jossa oli puimakone ja jossa myös säilytettiin olkia ja ruumenia. Mummo kutsui sarania myös malissiksi. Kun äitini tuli ensimmäistä kertaa miniänä taloon ja tulomatkalla veneessä sanottiin, että ”tuolla näkkyy meijän malissi”, hän luuli sitä lehmän nimeksi. Nimi taitaa olla hyvin paikallinen, sillä naapuripitäjässä, Rantasalmella, mistä hän tuli, nimi oli tuntematon. Lato-sanaa käytettiin vain heinän säilytykseen tarkoitetuista rakennuksista.
23.5.2020 10.42
Tyrväältä
Hirsisiä heinälatoja oli peltoplänttien keskellä. Lautainen heinäsuuli oli talon lähellä. Heinää oli myös navetan ylisillä eli vintillä. Pihapiirissä oli halkoliiteri, samoin kolmiosainen varasto: päätypuarit ja keskipuari. Sitten oli paja ja aitta.
8.6.2020 12.21
SSK
Puori, suuli, liiveri jne.
Pohjois-Satakunnassa kotipuolessa (Parkano) oli puori, jonka alakerrassa säilytystilaa ja yläkerrassa, puorinparvella oli nukkumapaikat. Puuliiveristä haettiin polttopuita. Riihi palveli viljan kuivaamisessa ja samassa yhteydessä oli riihilato. Nykyisessä asuinpaikassa löytyy aitta, liiveri/liiteri, paja, puulato polttopuille, suuli ja kuoppa, jossa perunat, mutta kuopan päällä myös muuta säilytettävää.
8.6.2020 18.39
Puuliiteri, työkaluvaja, heinälato, vilja-aitta (= myös 2. krs kesävieraiden nukkumispaikat). Kouvola.
8.6.2020 22.40
Eevi
Vaja, lato, liiteri
Pihapiirin monet lämmittämättömät rakennukset ovat eri käyttöön: työkaluille vaja, heinille lato, polttopuille liiteri, lasten leikkeihin leikkimökki tai puumaja, joillakin on lähinnä aikuisten iloksi huvimaja; ja sitten tietysti käymäläasioille puucee eli pikkula. Olen kotoisin Kainuusta ja asunut Lapissa, Satakunnassa, Hämeessä ja Helsingissä.
10.6.2020 21.05
HA-J
Vaja, lato, liiteri, suuli
Olen syntynyt Liedossa ja kuulun ns. suuriin ikäluokkiin. Vaja on elinympäristössäni tarkoittanut kylmää, yleensä lautarakenteista rakennusta. Vajassa säilytettiin kaikenlaista roinaa, kun taas ladossa yleensä heinää. Liiteri tarkoitti lähinnä polttopuun säilytyspaikkaa.

Työskentelin nuorena Turun Telakalla. Siellä vanhat jermut puhuivat "Nurmen suulista". Se oli jättimäinen teollisuusrakennus. Sen paikalla oli kuitenkin, kauan sitten, ollut suuri lautarakennus, jossa oli ollut työnjohtajana Nurmi. Näin ne nimet siirtyvät.

Kuuri on minulle täysin vieras sana.
11.6.2020 18.46
Pohjalaisen vaimo
Outo nimi aitalle
Turkulaisena ihmettelin 70-luvulla oulaistelaisen mieheni kotipaikalla käydessämme nimitystä puoji, jota he käyttivät navettarakennuksen päässä olleesta kaksikerroksisesta varastosta. Siellä säilytettiin silloin kaikenlaista tavaraa. Nyt kun kyselin nimityksestä, sain selityksen, että se oli ollut vilja-aitta.
12.6.2020 13.12
ST
Nurmijärvellä (tai ainakin meidän tontilla) on puuvaja ja liiteri. Puuvajassa on halkoja, mutta kun miettii, niin kyllä sitä voidaan sanoa myös puuliiteriksi. Pelkkä liiteri on rakennus, jossa on jotakin muuta kuin polttopuita. Kuuri ja suuli ovat täysin tuntemattomia termejä, mutta jotenkin on sellainen kutina että suuli olisi voinut olla ajosilta navetanvintille tai sen alunen. Ei se sana kyllä mitenkään yleisessä käytössä ole koskaan ollut, mutta ihan kuin isältä olisi joskus lipsahtanut. Ladossa on ollut juurikin heinää, mutta myös maatalouskoneita ja viljaa, ja se oli vähän erillään muusta pihapiiristä.
16.6.2020 16.08
TaiJoh
Liiterissä säilytetään puita, ladossa voi olla paljon kaikkea muutakin. Pihavarasto/piharakennus on "puoji".
5.7.2020 23.47
Pikku piika
Ihan pihalla
Taivassalossa ladoissa oli heiniä tai olkia tai lehdeksiä lampaille.Suulissa pidettiin suuria maatalouskoneita. Luhtirakennuksen alapuolella oli kammio, jossa pidetiin jauhoja karjalle.
21.7.2020 16.03
Ibbe
Meillä kotona Tohmajärvellä käytetään puuliiteri-sanaa, liiteriä myös. Liiterissä säilytetään vain puita.
Haalissa sen sijaan säilytettiin karjanpitoaikana esim. jyviä laareissaan. Siellä oli muutakin karjanpitoon liittyviä asioita, kuten mylly ja jauholaarit.
26.8.2020 19.15
Jone
Puukuuri
Isäni oli luovutetulta Viipurin maalaiskunnan alueelta ja meillä oli kaiketikin paljon sieltä tulleita sanoja käytössä. Välillä kun nyt kuulee jonkin sanan, niin muistuu mieleen, että tätä käytettiin kun olin pieni. Tällainen on esim. puukuuri, joka tarkoitti halkoliiteriä.
18.9.2020 22.14
Paavo
Kuuripa kuuri
Kivennapalainen mummoni puhui kuurista, ja siitä se jäi käyttööni nimenomaan halkoliiterin merkityksessä. Suulin opin vasta pohjalaisilta armeijakavereilta, kun käytiin 1971 simputuksenomaisesti yöllä vaihtamassa patjaoljet varuskunta-alueen laidalla sijaitsevassa ladossa. Hauskaa, että ruotsalaisperäinen kuuri-sana elää idässä, mutta on lännessä tuntematon. "Hållplatsskuren"-sanan löysi bussipysäkkien katoksista Helsingissä, kun kahdella kielellä suositeltiin tupakoinnin välttämistä niissä. Nyt tekstit ovat muuttuneet koko pysäkkialuetta koskeviksi ja sana suositustekstistä kadonnut.
3.12.2021 12.05
Riina
Makasiini
Hämeessä (Forssa) isot ladot olivat makasiinejä