Hikinen koivu ja verinen leppä

Sana koivu kuuluu suomen kielen vanhimpiin uralilaisiin perintösanoihin. Hieskoivun alkuosa hies- kuuluu samaan sanueeseen kuin hiki. Hieskoivun nimen on arveltu liittyvän siihen, että se kasvaa kosteammalla, hikevämmällä maalla kuin rauduskoivu.

Joissakin sukukielissä samoin kuin laajalti etenkin suomen itämurteissa leppä tarkoittaa myös verta. Lepän vaalea puuaines nimittäin punertuu nopeasti, kun se joutuu tekemisiin ilman kanssa. Leppäkerttu ja leppälintu on liitetty leppään värityksen takia.

Sana mänty on puolestaan johdettu balttilaiskielistä lainatusta sanasta mäntä. Mäntä on tarkoittanut aiemmin myös hierintä, joka oli usein tehty pienen männyn latvasta. Mänty on ollut puulajeista sopivin, sillä sen oksat ovat säännöllisessä kehässä, ja hierintä tehtäessä oksat on vain katkottu sopivan mittaisiksi. Tällaisella hierimellä on esimerkiksi hämmennetty puuroa tai sekoitettu taikinaa.