Aina kun menet matsiin, sinun on voitettava itsesi
Yksikön 2. persoonan muoto, esim. (sinä) kirjoitat, (sinun) tekstisi, on neutraalia yleiskieltä, siis hyvää suomea; arkisempia vaihtoehtoja ovat sä kirjotat, sun tekstis jne. Muoto voidaan eri yhteyksissä kuitenkin tulkita eri tavoin, joskin kaikkiin tulkintoihin sisältyy ainakin jollain tavalla viestin kohdistuminen suoraan kuulijaan tai lukijaan.
Hyvin monenlaisissa teksteissä 2. persoonan muodoilla tarkoitetaan yksiselitteisesti puhetilanteen puhuteltavaa. Esimerkiksi mainokset ja ohjeet suorastaan pursuilevat kohdistettua kieltä. Tällaisissa teksteissä sinä ei juuri hypi silmille:
’SINÄ’
Ohjelman avulla painosi putoaa ja samalla hoidat terveyttäsi antamalla kehollesi tarpeelliset vitamiinit ja hivenaineet. Halutessasi voit tilata ohjelman myös postitse.
Joskus yksikön 2. persoonan muotoa käytetään ”yleispersoonan” tehtävässä eli tarkoittamassa ketä hyvänsä. Muotonsa takia ilmaus kuitenkin tarkoittaa aina myös puhuteltavaa:
’KUKA HYVÄNSÄ’ (+ ’SINÄ’)
Monissa yrityksissä pätee periaate, että kun menet ulos tupakalle, et ole työnantajan palveluksessa.
Tällaisissa tapauksissa persoonamuoto siis vetää lukijan tai kuulijan pakostakin mukaan puheena olevaan tilanteeseen. Muoto tuntuu monen mielestä lisäksi liian tuttavalliselta tai jopa päällekäyvältä.
Joskus yksikön 2. persoonan muoto on tulkittavissa niin sinuksi, minuksi kuin keneksi hyvänsä:
’SINÄ, MINÄ, KUKA HYVÄNSÄ’
– Mikä judossa on tärkeintä? – Oman itsensä voittaminen. Joka kerran kun menet matsiin, sinun on voitettava itsesi [sanoo judoa harrastava haastateltava itsestään, mutta muoto vetää myös lukijan mukaan matsiin].
Yksikön 2. persoonan muotojen liikakäyttö kahdessa jälkimmäisessä tehtävässä ärsyttää monia puhuttelevan kohdistuvuutensa takia. Päällekäyvyys ei sovikaan neutraaliin asiatyyliin, vaikka itse muoto olisikin yleiskieltä. Arkisesta puheesta ilmiö lienee kuitenkin lähtemättömissä.
Vaihtoehtojakin on
Yksikön 2. persoonan muu kuin kuulijaa tai lukijaa puhutteleva käyttö on varmaankin saanut vahvistusta englannista, vaikka on sillä pohjaa suomen murteissakin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun haluaa puhua neutraalisti kenestä hyvänsä, yksikön 3. persoonan muodot ovat näppärä vaihtoehto:
Kun jaksaa yrittää, yleensä myös onnistuu ennen pitkää.
Myös passiivimuotoa käytetään, kun ei haluta tai voida ilmoittaa, kuka on tekijä. Passiivi siis häivyttää lauseesta tekijän.
Kun jaksetaan yrittää, yleensä myös onnistutaan ennen pitkää.
Sinä-passiiviksi kutsuttu rakenne on muodoltaan aktiivinen, eikä se muotonsa takia voi koskaan häivyttää tekijää (sinää) taka-alalle – päinvastoin. Siksi se tulee iholle.
RIITTA KORHONEN
Kielikuulumisten 3/2012 etusivulle