Verkkokysely: puolet vastaajista huolissaan kielen muuttumisesta

25.9.2013

Puolet suomalaisista näyttää olevan huolissaan suomen kielen muuttumisesta; toinen puoli ei kanna huolta asiasta. Tämä käy ilmi Kotimaisten kielten keskuksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemästä verkkokyselystä. Kyselyyn tuli noin 1500 vastausta. Suhtautuminen kielenkäyttöön on muutenkin kaksijakoista.

Kyselyn tekijöiden Riitta Korhosen ja Hanna Lappalaisen mukaan monissa kysymyksissä mielipiteet jakautuivat kokonaisuudessaan melko tasaisesti kahtia. Lisäksi yksittäisten vastaajien kommentit ilmentävät ”toisaalta ja toisaalta” -tyylistä suhtautumista.

Palaa otsikoihin

Monia syitä huoleen ja huolettomuuteen

Kyselyssä esitetty väite ”Olen huolestunut suomen kielen muuttumisesta.” jakoi vastaajat kahteen leiriin: 49,4 prosenttia vastasi ”ei” ja 50,6 prosenttia ”kyllä”. Vastaajaryhmien kesken syntyi kuitenkin eroja.

Huoli näyttää kasvavan tasaisesti iän myötä, ja naisten joukossa on enemmän huolestuneita kuin miesten joukossa. Yliopistotutkinnon suorittaneiden joukossa on vähemmän huolestuneita kuin ammattikoulun käyneiden joukossa.

Huoleen on monia syitä: vähentyvä suomeksi kirjoittaminen, englannin vaikutus, lukemisen vähentyminen, huonot esimerkit ja niin edelleen. Huoli tulee joissakin kommenteissa kärjistetysti esiin. ”Sosiaalisessa mediassa suorastaan raiskataan suomen kieltä”, puuskahtaa eräs vastaajista.

Lähes yhtä moni ottaa muutoksen tyynesti. Kielen muuttumista pidetään merkkinä kielen elävyydestä. ”Jos kielen ei sallita muuttua, se on museokieli”, muuan vastaaja kiteyttää.

Palaa otsikoihin

Paljon hämmentävää ja ärsyttävää

Kyselyn alustava analyysi nostaa esiin monia muitakin kiinnostavia tuloksia. Monet asiat kielessä tuntuvat hämmentävän ja ärsyttävän.

Noin 40 prosenttia vastaajista pitää asiatekstejä liian arkityylisinä. ”Asiatekstien puhekielisyydet ja latteat muoti-ilmaukset häiritsevät suunnattomasti. Ne osoittavat mielestäni kirjoittajien laiskuutta ja huolimattomuutta”, arvioi eräs vastaajista.

Valtaosaa vastaajista ärsyttää puhelinmyyjien tapa käyttää etunimeä. Moi ei enemmistön mielestä sovi asiakaspalvelutilanteisiin yleistervehdykseksi. Selvä enemmistö suomalaisista myöntää ärsyyntyvänsä joistakin sanoista (esimerkiksi niinku ja tahtotila).
Palaa otsikoihin

Sinutteleva yhteiskunta

Kyselyn perusteella Suomi näyttää olevan sinutteleva yhteiskunta. Suhteellisen harva on täysin sitä mieltä, että televisio- tai radiotoimittajan tulisi teititellä kaikkia yli 40-vuotiaita haastateltaviaan.

Harva toivoo itseään teititeltävän. Yli 65-vuotiaista vastaajistakin alle puolet toivoo teitittelyä.

Teitittely ei ole kuitenkaan kokonaan häviämässä. Valtaosa ilmoittaa teitittelevänsä kaikkia itseään vanhempia. Yli puolet vastaajista on joko täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä väitteestä ”Teitittelen kaikkia itseäni vanhempia puhekumppaneita, joita en tunne entuudestaan.”

Palaa otsikoihin

Toimittajat erityisasemassa

Kyselyn perusteella toimittajat on tärkein ryhmä, kun mietitään sitä, kenen pitää erityisesti kantaa vastuuta asiatekstien yleiskielisyydestä. Kolme neljästä vastaajasta on tätä mieltä.

Puolet vastaajista on sitä mieltä, että kaikkien opettajien tulisi kantaa tuota vastuuta. Puolet on sitä mieltä, että erityisvastuu on kaikilla kielenkäyttäjillä.

Yliopistotutkinnon suorittaneet korostivat toimitusten vastuuta useammin kuin esimerkiksi peruskoulutaustaiset. Kyselyn tekijöiden mukaan kirjailijoita ei pidetä enää tässä suhteessa tärkeänä ryhmänä, toisin kuin sata vuotta sitten.

Riitta Korhosen ja Hanna Lappalaisen kirjoitus kyselystä Kotuksen sivuilla

Lisätietoja vastauksista (pdf)

Teksti: Vesa Heikkinen

Palaa otsikoihin