Nykyaikainen etunimi on sekä suomalainen että kansainvälinen

22.8.2013

Etunimen valinnassa tärkeitä arvoja ovat sekä suomalaisuus että kansainvälisyys, kertoo Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala.

Uudet kalenterinimet julkaissut toimisto ei ota kantaa nimien taivutukseen, sillä nimistönhuolto ja nimineuvonta kuuluvat Kotukselle. Nimien taivuttamisesta tulee neuvontapalveluun paljon kysymyksiä. Kotus julkaisee kielenkäyttäjien avuksi etunimien taivutusluettelon vuoden 2014 aikana.

Suomalaiseen suuhun ja kansainvälisiin yhteyksiin

Suomenkielisistä uusista etunimistä näkyy, että nimenvalinnassa tärkeitä arvoja ovat sekä suomalaisuus että kansainvälisyys. Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että suosiossa ovat perin suomalaiset nimet, kuten kalenteriin tuleva Sisu.

Toisaalta myös kansainvälisiä nimiä suositaan: uuteen, vuoden 2015 nimipäiväkalenteriin pääsevät Melissa, Mirella ja Stella. Nämä nimet sopivat suomalaisen suuhun, mutta myös kansainvälisiin yhteyksiin.

Uusia nimiä kalenteriin viiden vuoden välein

Helsingin yliopistossa Tiedekulmassa järjestettiin keskiviikkona 21.8. tilaisuus, jossa julkistettiin uudet etunimet vuoden 2015 almanakkaan. Suomenkielisen kalenterin nimipäiväuudistuksesta kertoi Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala ja suomenruotsalaisen kalenterin nimistä professori emerita Marianne Blomqvist.

Uudistuksia tehdään nykyään viiden vuoden välein. Vuonna 2010 kalenteriin otettiin esimerkiksi tytönnimi Kaisla. Nyt uusia, täysin suomalaisia nimiä ovat Aava, Sisu ja Taika. Sisun suosio on lisääntynyt nopeasti, ja se on etunimenä jo yli 1 400 miehellä. Sisu sai nimipäiväkseen erittäin suomalaisen päivän eli Kalevalan päivän 28. helmikuuta.

Suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin tulee vuonna 2015 uusia nimiä 39, suomenruotsalaiseen kalenteriin 57. Uusien nimipäivien viettopäivät voi katsoa painetusta kalenterista tai Yliopiston almanakkatoimiston sivuilta kohdasta Tiedotteet.

Millainen nimi pääsee almanakkaan?

Jotta uusi nimi otetaan nimipäiväkalenteriin, sen pitää olla ensimmäisenä etunimenä yli 500 henkilöllä (annettu vuoden 1965 jälkeen). ”Almanakan tekijöitä ei voi lahjoa ottamaan kalenteriin jotain nimeä”, naurahtaa Saarelma-Paukkala. ”Jos haluaa saada lapsensa nimen kalenteriin, kannattaa hankkia hänelle 499 kaimaa.”

Saarelma-Paukkala toteaa, että suomenkielistä nimipäiväkalenteria tehtäessä yksi arvo on suomenkielisyys. Siksi kalenterissa on Fanni, mutta ei Fanny-nimeä, vaikka sekin on Suomessa yleinen nimi. Kalenteriin ei myöskään oteta yhdysnimiä, vaikka esimerkiksi Juha-Pekka on erittäin yleinen nimiyhdistelmä.

Kimi ja Robin kalenteriin

Formulakuski Kimi Räikkönen saa etunimensä kalenteriin, samoin nuori laulaja Robin. Robin on jo aiemmin ollut suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa.

Osa uusista nimistä pohjautuu vanhaan kalenterinimeen. Kalenterissa uusi Annu pohjautuu Anna-nimeen ja Sasu nimeen Sakari. Uusi nimi Nita on syntynyt niin, että Annasta on juontunut Anita ja Anitasta Nita. Muita mukailtuja nimiä ovat Juuli, Eemi ja Peetu.

Myös raamatulliset nimet ovat jälleen suosiossa. Suosiosta kertovat uudet kalenterinimet Nooa, Paulus, Tiitus ja Joose, joka on suomalainen mukaelma Joosefista. Esimerkiksi Kiira taas on vanha pyhimysnimi.

Joskus nimet tekevät paluun. Saarelma-Paukkala kertoo, että vaikkapa Hugo, Kasper ja Okko ovat kalenteriin palaavia nimiä. Ne siis ovat olleet kalenterissa aiemmin, mutta välillä poistettu harvinaisuutensa vuoksi.

Väinämö, Kustavi ja Suometar saavat jäädä

Toisin kuin aiempina vuosina, tässä uudistuksessa yhtään nimeä ei poistettu kalenterista, koska poistaminen aiheuttaa yleensä mielipahaa. On muutamia hyvin harvinaisia kalenterinimiä, joita ei ole annettu vuodesta 1965 lähtien yhdenkään lapsen ensimmäiseksi etunimeksi. Tällaisia nimiä ovat Väinämö, Kustavi ja Suometar. Niitäkään ei siis poistettu kalenterista.

Tilaisuuden yhteydessä kuultiin myös muuta nimipäivätietoa. Saarelma-Paukkala mainitsee, että ennen sotia nimipäiviä juhlittiin Suomessa isosti: juhlissa saattoi olla nimipäiväsalko ja -kuusi sekä jopa nimipäivänukke, joka annettiin nimipäivän viettäjälle ”puolisoksi”.

Almanakassa on ollut perinteisesti muutakin kuin nimitietoa. Tilaisuudessa esiintyi myös erikoissuunnittelija Asko Palviainen, joka esitteli jo vuodesta 1705 suomenkielisenä ilmestyneen Yliopiston almanakan syntyä ja sitä, kuinka almanakkaan saadaan muun muassa tähtitieteelliset tiedot.

Kotuksessa tekeillä etunimien taivutusluettelo

Nimipäiväkalenteri ei ota kantaa etunimien taivutukseen, vaan nimistönhuolto ja nimineuvonta kuuluvat Kotimaisten kielten keskukselle eli Kotukselle. Kotuksen nimineuvontaan soittavia kiinnostaa erityisesti etunimien taivutus. Taivutusasioista kysytään viikoittain.

Esimerkki paljon kysytystä etunimestä on vuonna 2010 kalenteriin tullut Lumi. Sen taivutusta kysyttiin myös keskustelussa, jota käytiin julkistamistilaisuuden jälkeen. Nimeä Lumi voi taivuttaa sekä Lumin että Lumen. Kuitenkin tapaamiseen odotetaan Lumia eikä Lunta.

Koska taivutuksesta kysytään paljon, nimistönhuollossa on tekeillä etunimien taivutusluettelo. Se valmistuu viimeistään vuoden 2014 aikana.

Yliopiston almanakkatoimituksen sivut

Kotuksen nimineuvontapuhelin

Kotuksen ja Tiede-lehden juttu etunimien valinnasta

Kotuksen kielijuttu Kalenterista almanakkaan

Vesa Heikkisen blogikirjoitus Mohammed, Mohammed, missä on se Mohammed? 22.8.2013

Teksti ja kuvat: Minna Pyhälahti