Verkostot tärkeitä työssä selkeän kielen puolesta
21.11.2013
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi avasi torstaina 21. marraskuuta pohjoismaisen selkeän virkakielen Klarspråk-konferenssin Helsingissä. Nuolijärven mukaan verkostot ovat tärkeitä myös siinä työssä, jota tehdään selkeän kielen puolesta.
Helsingissä pidettävä tilaisuus on järjestyksessä seitsemäs virkakieltä käsittelevä pohjoismainen konferenssi. Ensimmäisen kerran kokoonnuttiin Tukholmassa 1998.
Nuolijärvi muistutti avajaispuheessaan, että tämä vuosi on siis ”pohjoismaisten selkeän kielen konferenssien 15-vuotisjuhlavuosi”. Suomessa vuosi 2013 on juhlavuosi toisestakin syystä.
Suomenkielisen viranomaiskielen alku
”On kulunut 150 vuotta siitä, kun keisari Aleksanteri II vuonna 1863 antoi kielireskriptin eli kieliasetuksen. Kielireskriptissä todettiin ruotsi maan viralliseksi kieleksi, mutta välittömästi suomenkielisiä koskevissa asioissa oli suomi samanveroinen.”
Virastot ja oikeusistuimet velvoitettiin tuolloin ottamaan vastaan suomenkielisiä asiakirjoja. Ne velvoitettiin myös siihen, että viimeistään vuoden 1883 lopulla niiden täytyisi antaa suomalaisille suomenkielisiä asiakirjoja.
Nuolijärven mukaan tässä oli ”oikeastaan suomenkielisen viranomaiskielen alku”. Toki lakitekstejä ja muitakin virallisempia tekstejä oli ollut jonkin verran aikaisemminkin.
Kansalaisten näkökulma viranomaisteksteihin
Tämänkertaisen konferenssin teema on kansalaisten näkökulma viranomaisteksteihin. Professori Nuolijärvi totesi avauspuheenvuorossaan, että vuosi 2013 on Suomen virkakielityössä tärkeä vuosi myös siksi, että opetus- ja kulttuuriministeriön asettama virkakielityöryhmä on tänä vuonna valmistellut virkakielen toimintaohjelmaa. Yhtenä tavoitteena on siinäkin entistä selkeämpi virkakieli.
Toimintaohjelma on tarkoitus luovuttaa vuoden 2014 alussa opetusministerille. Tästä aiheesta konferenssissa esitelmöi erikoistutkija Aino Piehl Kotimaisten kielten keskuksesta.
Konferenssissa kuullaan kaikkiaan 11 esitelmää Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Osallistujia on näiden maiden lisäksi myös Islannista ja Färsaarilta.
Teksti: Vesa Heikkinen