Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

5.9.2013 10.54
Vesa Heikkinen

Anglismeista eroon! Suomen refleksiivitaivutus käyttöön!

Suomen refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Erkki Salo Lempäälästä ehdotti aihetta.

Erkki Salon mielestä suomen refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Siten pääsisimme eroon monista anglismeista ja sanoma kirkastuisi. Alla Salon ajatuksia aiheesta.

***
Suomen refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Käyttämällä itsekohtaisia taivutusmuotoja pääsemme eroon monista anglismeista. Samalla sanoma kirkastuu ja tiivistyy. Tässä kokeeksi joitakin esimerkkejä:

1. Helsingin Sanomat 31.7.2013, s. A17 (otsikosta): ”Urkuri ja yliperämies preppaavat uusiin hommiin”

Alkuperäinen otsikko on monitulkintainen: ei ole selvää, ketä tai keitä prepataan. Vasta leipätekstistä ilmenee, että ammatinvaihtoon valmistautuvat henkilöt preppaavat itseään uusiin hommiin.

Paremmin siis: Urkuri ja yliperämies preppaiksen uusiin hommiin

2. Vanha anglismi: ”Kirja myy hyvin”

Kirja myökse hyvin

3. Imperfektissä: ”Sähkökatkon jälkeen tietokoneeni buuttasi”

Sähkökatkon jälkeen tietokoneeni buuttihe

4. Imperativiissa (kuntoilukeskuksen mainoksesta): ”Treenatkaa kuntoon!” (tai: ”Treenatkaa itsenne kuntoon!”)

Treenaite kuntoon!

5. Urheiluselostuksesta: ”Nurminen nousee palkintopallille, ja nyt hän tuulettaa”

Nurminen nousee palkintopallille, ja nyt hän tuulettaikse”

6.  Anglismi tämäkin: ”Hän stressaa uudessa työssään”

Hän stressaikse uudessa työssään

7. MTV:n uutisissa kuultua 6.8.2013: ”Helsingin pörssi sulki lievästi plussalla”

Helsingin pörssi sulkihe lievästi plussalla

Uutisen laatija on jäljitellyt englantia oivaltamatta, että englannin close tarkoittaa sekä ’sulkea’ että ’sulkeutua’.

8. Tietoviikko-verkkolehti 29.8.2013  (otsikko): ”BlackBerry trimmaa myyntikuntoon: lohkaisee tunnetun palvelun?"

BlackBerry trimmaiksen myyntikuntoon

Refleksiivinen infinitiivi on myös käytettävissä:

BlackBerry aikoo trimmaita myyntikuntoon

Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa

5.9.2013 13.48
Timothée
Kiva mutta epärealistinen ehdotus
Ehdotus on hauska ja olisi hienoa, jos se yleistyisi, mutta valitettavasti refleksiivitaivutus tuskin saa tuulta purjeisiinsa. Sen käyttö on aina rajoittunut eräisiin itämurteisiin, ja taivutusmuodot ovat kielenkäyttäjille yksinkertaisesti liian outoja.

Suomessahan on muutakin potentiaalia. Eksessiiville olisi toisinaan käyttöä (erosi ministerintä), samoin i-vartaloisten verbien imperfektit olisi hyvä erottaa preesensistä ei-vartaloisina (sallein, opeit). Muistetaan myös optatiivin käyttö muuallakin kuin runoissa (ottaos), potentiaalin preesenspartisiippi (tehnevä) sekä eventiivit (syönisin, juossisi).

Luonnolliset kielet eivät koskaan ole täysin johdonmukaisia kieliopissaan ja taivutuksessaan, vaan aukkoja on aina.
6.9.2013 5.07
Janne P. Hukkinen
"kanssa/mukana" sijapäätteeksi
Refleksiivitaivutus ei merkitykseltään/merkityseroltaan ihan selkeästi vielä auennut.

Mutta nyt kun ehdottamaan päästiin, niin minusta kannattaisi ottaa käyttöön myös "kanssa/mukana"-merkitystä vastaava sijapääte eestin malliin (pääte -ga) muodossa -kaa. Puhekielinen esimerkki olisi:

"Tuutsä munkaa?"

6.9.2013 6.32
Timo
Ei ikinä.
Kamalan näköistä ja hirveää luettavaa eikä saa selvää mitä tekstissä tarkoitetaan. Suomen kieli muuttuu ja kehittyy koko ajan. vanhojen muotojen perään on turha haikailla. Maailma kehittyy, kehittykää mukana.
6.9.2013 9.13
Laura Kataja
Taivutusta
Voisin tarjota vielä yhden puuttuvan muodon: potentiaalin imperfekti. Ja siinä sivussa tietysti pluskvamperfektin.

Lienen - lienin, lienen ollut, lienin ollut.

Tehnin? Juossin?
6.9.2013 14.38
Johanna Laakso
Miksi refleksiivi*taivutus*?
Länsisuomalaisena suuresti vierastan refleksiivitaivutusta. Enkä usko sen lyövän itseään läpi – niin mahdottomia ovat nykysuomalaiselle jo ne muutamat harvat kivettyneet ja kiteytyneet "loihe lausumahan" tai "näyttäiksen".

Lisäksi ihmettelen, miksi juuri refleksiivi*taivutus*, eli mitä vikaa on kivoissa yleiskielisissä refleksiivijohdoksissa. Pörssi sulkeutuu, tietokone buuttautuu. No ilmeisesti tässä on ajettu takaa sitä oikeasti kiintoisaa seikkaa, että refleksiivijohdoksilla on usein resultatiivis-passiivinen (tehdyksi tulemisen, onnistumisen) merkitys: "trimmautuminen" on "trimmatuksi tulemista, trimmattavissa olemista" enemmän kuin "itsensä trimmaamista". Ilmaiseeko refleksiivitaivutus sitten tietoista ja tahdonalaista itseen kohdistuvaa toimintaa? Sitä ei länsisuomalainen kielikorvani kerro.
6.9.2013 16.04
Kielimies
Anglismeja kaikki tyynni
1) "Prepata" on vähintään arkityylinen ja aika selvästi anglistinen ilmaus, jota ei HS:n otsikoissa soisi näkevänsä. Par. "valmentautua".

3) "Buutata" on niin ikään anglismi, vaikka sitä taivuttaisi miten tahansa. "Kone buutataan" olisi tässä tapauksessa äärimmäinen anglismi, koska suomessa passiivi kohdistuu aina ihmisen tekoihin. Paremmin: "käynnistyy uudelleen".
Vastaavasti automaattisen tallennuksen yhteydessä pitäisi sanoa "tiedosto tallentuu" passiivimuodon "tiedosto tallennetaan" sijasta.

4) "Treenata"-verbin voisi kuvitella paitsi anglismiksi myös svetisimiksi. Mitään vikaa en ole havainnut verbeissä "harjoitella" tai "kuntoilla" - paitsi sen, että niitä viljellään liian vähän. Sen sijaan murteellinen "reenata" ei kuulosta liian pahalta puhekielessä.

8) Hioa, kiillottaa, virittää, valmistella - olisihan näitä suomalaisempiakin ilmaisuja.



7.9.2013 11.02
Kääntäjä
Suomalaiset ilmaukset käyttöön!
Aivan samaa mieltä Kielimiehen kanssa.
7.9.2013 12.00
Veli
Käydä kaupaksi
2) Myydä-verbiä käytetään nykyisin englannin mukaan intransitiiviesti, kun tarkoitetaan "käy kaupaksi", "on menekkiä" yms. "Myökse" on kiva mutta hassu. Samaten 1: "preppautuvat", 3) "buuttatui", 6) "stressautuu" - jne.
7.9.2013 19.16
ihm
Käytetään anglismeja
Mitä haitta anglismeista ylipäätään on? Kielen tule olla mahdollisimman selkää ja helppoa ja nopeaa käyttää sekä ymmärrettävää? Muusta viis. Esimerkiksi ilmaus buutata on paljon hylyempi kuin käynnistyä uudestaan, joten miksi pitäisi tuhlata aikaa tai energiaa pidemmän käyttämiseen, jos lyhemmälläkin tulee ymmärretyksi?

8.9.2013 23.10
K. O.
Ihanko tosissaan
Ihanko tosissaan Vesa Heikkinen vaatii anglismeja kiellettäväksi ja refleksiivitaivutusta käyttöön?

Anglismien kieltäminen edellyttäisi ensimmäiseksi, että luovutaan anglismista ”anglicism” (lähtökohtanahan on ”anglicism”, josta ensin ”anglisismi” ja sitten lyhentymisen kautta ”anglismi”).

Yritykset elvyttää refleksiivitaivutus olisivat julmia. Refleksiivitaivutus on kuollut ja kuopattu, eikä haudasta sovi kaivaa ruumiita elvytettäviksi.
9.9.2013 10.23
Vesa Heikkinen
Kiitos kiinnostavista kommenteista. Yritän blogimerkintäni alussa tehdä selväksi, että tässä käsitellään aihetta Kotus-blogiin ehdottaneen Erkki Salon ajatuksia. Annoin niille siis kanavan ja Kotus-blogin lukijoille mahdollisuuden viedä ajatusta eteenpäin keskustelemalla.

Minusta Salon ehdotus on monellakin tavalla mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Ja varmasti ainakin julkaisemisen arvoinen!

Kielessämme lienee paljonkin vähässä käytössä olevaa varantoa :) Sen kummempaa kantaa minulla ei itse asiaan oikeastaan nyt ole. Mutta keskustelu varmasti (toivottavasti) jatkuu!
9.9.2013 11.55
Antianglisti
Ark.
"Mitä haitta anglismeista ylipäätään on? Kielen tule olla mahdollisimman selkää ja helppoa ja nopeaa käyttää sekä ymmärrettävää? Muusta viis. Esimerkiksi ilmaus buutata on paljon hylyempi kuin käynnistyä uudestaan, joten miksi pitäisi tuhlata aikaa tai energiaa pidemmän käyttämiseen, jos lyhemmälläkin tulee ymmärretyksi?"

Aivan. Paitsi että "käynnistää uudelleen" on varmasti monessakin yhteydessä ja monelle helppotajuisempi kuin "buutata", viimeksi mainittu ei arkityylisyytensä vuoksi sovi kaikenlaisiin kielenkäyttötilanteisiin. Siitäkin huolimatta, että arkityyli tuntuu nykyään olevan monelle ainoa kielenkäyttötapa.

Kaikki anglismit eivät ole arkityylisiä, mutta kuten aiemmin esitetyistä esimerkeistä näkee, suuri osa on.