Siirry sisältöön
Haku

Vesa Heikkinen


Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.
Vesa Heikkinen. Kuva: Sonja Holopainen.

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.


rss

6.9.2011 10.42

Kielen ytimessä

Mitkä voisivat olla 64 suomen kielen perussanaa?

Miltä tuntuu ajatus, jonka mukaan jokaisessa kielessä on rajallinen joukko ydinsanoja, joilla voidaan selittää muiden sanojen merkitys? Näitä perussanoja ei sen sijaan voi eikä tarvitse mitenkään määritellä. Kielentutkimuksessa puhutaan tätä tarkoittaen semanttisista primitiiveistä.

Kysymys perussanoista on ajankohtainen, sillä suomalaiset kielentutkijat ovat nyt järjestäytymässä selvittämään asiaa. Alkujaan semanttista metakieltä on luotu englannin pohjalta. Toiveissa on Natural Semantic Metalanguagen (NSM) suomenkielinen versio.

NSM on Anna Wierzbickan kehittämä alun perin englantiin pohjaava semanttinen metakieli. Ajatus on, että 64 perussanan avulla voidaan määritellä kaikki muut sanat. Englannin semanttisia primitiivejä olisivat esimerkiksi DO, BECAUSE, GOOD, I, YOU, SOMEONE, THIS, HAPPEN, MOVE, KNOW, THINK, WANT, SAY, WHERE, WHEN, NOT, MAYBE, LIKE, KIND OF ja PART OF.

Suomen kielestä tähän liittyvän tutkimuksen on tehnyt Seija Tuovila. Hänen väitöskirjansa nimi on Kun on tunteet.

Niin, mitkä mahtavatkaan olla suomen kielen 64 perussanaa? Olisiko esimerkiksi yleisyyslaskelmista apua?

Palaa otsikoihin | 5 puheenvuoroa

6.9.2011 11.55
Erkki
Sanojen alkuperä?
"Mitkä mahtavatkaan olla suomen kielen 64 perussanaa? Olisiko esimerkiksi yleisyyslaskelmista apua?"

Entä tiedosta, joka koskee sanojen alkuperää: ovatko sanat ikivanhoja, omaperäisiä perussanoja vai eri aikoina muista kielistä ja kulttuureista lainattuja?

Jos sana on omaperäinen ja lisäksi yleinen, voisiko se olla perussana?
6.9.2011 13.56
Urpu
NMs-artikkelin mukaan "perussanat" (tai ehkä pikemminkin semanttiset perusmerkitykset) voidaan ilmaista kaikilla kielillä joko sanoin tai kielellisin ilmaisuin. Lisäksi niiden avulla voidaan ilmaista monimutkaisten ja kulttuurispesifisten sanojen ja kieliopillisten rakenteiden merkityksiä ja muotoilla kulttuurispesifisiä arvoja ja asenteita.

Tuli mieleen, että ei kai yleisyyslaskelmista voi olla kauheasti apua! Voisi kuvitella, että yleisiä suomalaisia sanoja olisivat vaikkapa "saunapolku", "sisu" ja "rintamamiestalo". Nehän eivät siis ole ns. perussanoja vaan juuri sellaisia kulttuurispesifisiä ilmauksia, joiden merkitystä voi vain yrittää selittää muiden kulttuurien eläville perussanojen avulla!
6.9.2011 17.36
Erkki
Sanojen yleisyys
Eivät ole Urpun esimerkkisanat kovin yleisiä Saukkosen ym. Suomen kielen taajuussanastossa (1979). Yhdyssanaa ”saunapolku” sieltä ei löydy, mutta sanan ”sauna” järjestysnumero on 1475 ja ”polku” 1710. ”Rintamamiestaloakaan” ei ole, mutta ”rintamamiehen” järjestysnumero on 7844 ja ”talon” 318. Kaikkiaan aineistossa oli 43670 eri sanaa.

Asiasta kukkaruukkuun. WSOY:n graafisilla laitoksilla tuon puheena oleva kirjan nimi oli präntätty kanteen tällä tavalla (vrt. Liik enne vira sto):
Suomen
kielen
taajuus
sanasto
6.9.2011 18.49
Vesa Heikkinen
Sanojen yleisyydestä kiinnostuneiden kannattaa käydä myös CSC:n sivuilla:

http://www.csc.fi/tutkimus/alat/kielitiede/taajuussanasto-B9996/view

6.9.2011 19.00
Vesa Heikkinen
Eikä unohtaa sovi myöskään Kotuksen Kainossa olevaa taajuustietoa:

http://kaino.kotus.fi/sanat/taajuuslista/parole.php