Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Mieletön muoti-ilmaus
Erkki Mäkelä Alajärveltä miettii mieletön-sanan käyttöä tähän tapaan:
Minua oppimatonta pappaa (80 v) on ruvennut häiritsemään sanan mieletön muoti-ilmaisuksi paisunut käyttö. En löytänyt ensi hakemalla selvitystä sanan merkityksestä. ”Mutu”-pohjalta sana kuvaa mieltä vailla olevaa ja on vastakohtainen sanalle mielekäs.
Nyt kuitenkin esimerkiksi TV-haastattelija ylistää haastateltavansa esitystä tai suoritusta ”ihan mielettömäksi”. Haastateltava kuvaa tunnettaan samalla sanalla.
Vanha työtoverini sanoi jostakin asiasta: sehän on kuin musta hame, sopii joka paikkaan. Minusta mieletön ei voi olla mielekäs.
Palaa otsikoihin | 7 puheenvuoroa
Entä mikä voi olla ”äärettömän suuri”? Sehän olisi sellainen, että sen rinnalla koko tunnettu maailmankaikkeus olisi mitättömän pieni.
Kun ihmismieli etsii yhä vahvempi ja vaikuttavampia vahvistussanoja, päädytään sanojen haalistumiseen, merkityksen inflaatioon. Siksi kieltä pitää osata tulkita sanojen kirjaimellisen merkityksen läpi.
Voi olla vaikeaa tietää, missä inflaatiokehityksen vaiheessa mikin sana on. Hyvä nyrkkisääntö on, että mikään ei ole sitä, miltä näyttää, eikä mikään tarkoita ihan sitä, mitä se näyttää sanovan.
Oma lukunsa on määritteen kehittyminen adjektiiviksi: ”mielettömän hyvä” → ”mieletön”. Syynä voi olla, että yleisadjektiivi kuten ”hyvä” koetaan niin valjuksi vahvistussanan rinnalla, että se jätetään. Eiväthän ihmiset muutenkaan enää osaa käyttää sanaa ”hyvä”, vaan sen tilalla käytetään erilaisia hienommilta, objektiivisemmilta ja kuvaavammilta näyttäviä sanoja, kuten ”edistyksellinen”, ”tyylikäs”, ”demokraattinen” tai ”eettinen”.
sisustus ja "mieletön" paikka. Eivätkö itseään
oivallisina toimittajina pitävät ihmiset milloinkaan kuuntele omaa puhettaan huoma-
takseen kuinka köyhältä se kuulostaa.
Toinen paljon käytetty sanapari on
"juurikin niin".