Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Kaikki lagaa
Netti lagaa! Känny lagaa! Android lagaa! Wappi lagaa! Mun kone lagaa! Minecraft lagaa!
Miks mun Hay Day on yhtäkkii alkanu lagaa hirveesti???
Mulla välillä lagaa blogger ihan kauheesti :/.
mun gosu lagaa koko aja
mä varmaa jään lagaa himaa tänää
mua ärsyttää ku kaikki mun seuraamat novellit lagaa
Mä jään lagaa yksin, ei oo ketään seuraa messsä :(
*** mikä lagi tos pelis!
Välillä tuntuu setämäisesti siltä, että elämme maailmanlopun aikoja. Jos nettinuorisoa on uskominen, kaikki lagaa.
Mitä se tämä tämmöinen lagaaminen oikein on? En ole perillä
näiden ilmausten alkuperästä, mutta todennäköiseltä näyttää, että niistä on
yhteys esimerkiksi sellaisiin englannin kielen sanoihin kuin lag ja latency. Mitenkähän mahtaa olla?
Kun värkki lagii tai lagaa, siinä on siis jotain vikaa, häikkää, ongelmaa. Yhteys tökkii ja hituilee.
Tulee viivettä ja jättämää. Hermot bragaa.
Palaa otsikoihin | 13 puheenvuoroa
Ainakin yhden etymologisen sanakirjan mukaan norjassa olisi verbi "lagga" (tai "lagge"?) joka tarkoittaa "kulkea hitaasti". Lieneekö sana kulkenut muinaisnorjalaisten mukana Brittein saarille - ja sieltä viime aikoina takaisin Norjan meren yli?
Suomeksi se tarkoittaa viivettä yhteydessä tai reagoinnissa.
Itse asiassa tätä tätiä naurattaa vieläkin, kun pari vuotta sitten yksi teinityttö kertoi, kuinka mese lagaa ja äkkiä siihen perään sitten kysyi, tiedänkö minä, mitä lagaaminen tarkoittaa.
Onko puhujalla monta novellia eri kokoelmista yhtä aikaa kesken? Miten niitä seurataan? Peruuttavatko ne itsestään silloin, kun niitä ei lueta? Pitääkö kirjat väkisin vetää kirjastosta? Ilmestyvätkö kirjaimet paperille ärsyttävän hitaasti? Pyrkivätkö sivut kääntymään luettaessa oikealle (auttaisiko tähän kunnon vanhanaikainen kirjan avaaminen)? Vetäytyykö teksti sivun vasempaan reunaan lukukelvottomaksi risukoksi? Onko tapahtuminen liian hidasta? Pitäisikö lukea muutakin kuin Tšehovia?
Kielenhuolto ei kai koskaan ole oikein hyväksynyt sitä, että englannista lainatut sanat kirjoitetaan ääntämyksen mukaan. Varsinkaan ä:tä ei ole suvaittu. Olen nähnyt, miten kustannustoimittajatkin muuttavat tägin tagiksi ja kräkkerin krakkeriksi. Ja onhan ä kovin rahvaanomainen, impivaaralainen ja perussuomalainen kirjain. (Tosin ulkomaalaisille se voi olla eksoottinen.)
Suurempi syy siihen, että nykynuoriso (ja vähän vanhemmatkin) puhuu lagista ja lagaamisesta eikä lägistä ja lägäämisestä, taitaa kuitenkin olla lainaamisen tapa. Nykyisin englannin sanoja imetään kirjoitetusta tekstistä, eikä niiden ääntämystä (englannissa) useinkaan tunneta kuin epämääräisesti jos lainkaan. (Tämä selittää sellaiset hilpeydet kuin "inslude" ja "hiideri".)
Mutkikkaita ja juuri siksi ah niin kiehtovia ovat sanojen tiet joskus. Tämäkin sana on saattanut seilata vuonojen maasta sumujen saaren suuntaan; sieltä sitten singahtanut aikanaan Nokia-Suomeenkin.
Täällä se on IT-asiantuntijoiden kielestä vähitellen levinnyt muuhunkin kielenkäyttöön, ja käyttömahdollisuudet ovat laventuneet. Odottelemme aikaa, jolloin sanaa aletaan käyttää entistä useammin myös (muuten) yleiskielisissä teksteissä :)
Englanninkielisten sanojen etymologioista kiinnostuneet ovatkin varmaan jo löytäneet verkosta tuon hauskan Online Etymology Dictionaryn.
Toisaalta voimme peruutta ajassa kunnolla ja todeta että siinä lagash kunnolla.
(Lagashin kulttuurissa keskeisin jumaluus oli epäsjärjestys eli sota, tosin 1. säilynyt dokumentti järestyksestä eli jalkaväkiphalanksista on juuri Lagashin armeijasta....paradoksi sekin.
Onhan vanhempien ihmistenkin keskuudessa nykynuorisolle lähes tuntemattomia sanontoja, lausahduksia tai termejä, joten mikä tekee nuorison käyttämästä puhekielisestä sanasta yhtään sen kiisteltävämmän?
Jokaisella ei siis edes ollut omaa tietokonetta, mutta omia suomen sanoja osattiin käyttää tunteiden kuvaamiseen. Ei tarvinnut ”lainata” englannista, vaikka teknisemmät sanat toki oli otettu siitä. Faileja deletoitiin ja sorsia (sourceja) printattiin.
Kotus kyllä vakuuttaa vakuuttamasta päästyäänkin, ettei suomea uhkaa mikään. Todellisuus taitaa olla toisennäköinen. Vielä on toki matkaa siihen, että luontevaa suomea puhuu enää muutama vanhus. Mutta siihen ollaan menossa, kun nuorille englannista otetut sanat, fraasit ja lauserakenteet alkavat olla luonnollisin tapa ilmaista itseään.