Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Kotimaisten kielten keskuksessa sekä www.kotus.fi-sivuston päätoimittaja.
Anglismeista eroon! Suomen refleksiivitaivutus käyttöön!
Erkki Salon mielestä suomen refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Siten pääsisimme eroon monista anglismeista ja sanoma kirkastuisi. Alla Salon ajatuksia aiheesta.
***
Suomen
refleksiivitaivutus kannattaisi elvyttää. Käyttämällä itsekohtaisia
taivutusmuotoja pääsemme eroon monista anglismeista. Samalla sanoma
kirkastuu ja tiivistyy. Tässä kokeeksi joitakin esimerkkejä:
1. Helsingin Sanomat 31.7.2013, s. A17 (otsikosta): ”Urkuri ja yliperämies preppaavat uusiin hommiin”
Alkuperäinen otsikko on monitulkintainen: ei ole selvää, ketä tai keitä prepataan. Vasta leipätekstistä ilmenee, että ammatinvaihtoon valmistautuvat henkilöt preppaavat itseään uusiin hommiin.
Paremmin siis: Urkuri ja yliperämies preppaiksen uusiin hommiin
2. Vanha anglismi: ”Kirja myy hyvin”
Kirja myökse hyvin
3. Imperfektissä: ”Sähkökatkon jälkeen tietokoneeni buuttasi”
Sähkökatkon jälkeen tietokoneeni buuttihe
4. Imperativiissa (kuntoilukeskuksen mainoksesta): ”Treenatkaa kuntoon!” (tai: ”Treenatkaa itsenne kuntoon!”)
Treenaite kuntoon!
5. Urheiluselostuksesta: ”Nurminen nousee palkintopallille, ja nyt hän tuulettaa”
Nurminen nousee palkintopallille, ja nyt hän tuulettaikse”
6. Anglismi tämäkin: ”Hän stressaa uudessa työssään”
Hän stressaikse uudessa työssään
7. MTV:n uutisissa kuultua 6.8.2013: ”Helsingin pörssi sulki lievästi plussalla”
Helsingin pörssi sulkihe lievästi plussalla
Uutisen laatija on jäljitellyt englantia oivaltamatta, että englannin close tarkoittaa sekä ’sulkea’ että ’sulkeutua’.
8. Tietoviikko-verkkolehti 29.8.2013 (otsikko): ”BlackBerry trimmaa myyntikuntoon: lohkaisee tunnetun palvelun?"
BlackBerry trimmaiksen myyntikuntoon
Refleksiivinen infinitiivi on myös käytettävissä:
BlackBerry aikoo trimmaita myyntikuntoon
Palaa otsikoihin | 12 puheenvuoroa
Suomessahan on muutakin potentiaalia. Eksessiiville olisi toisinaan käyttöä (erosi ministerintä), samoin i-vartaloisten verbien imperfektit olisi hyvä erottaa preesensistä ei-vartaloisina (sallein, opeit). Muistetaan myös optatiivin käyttö muuallakin kuin runoissa (ottaos), potentiaalin preesenspartisiippi (tehnevä) sekä eventiivit (syönisin, juossisi).
Luonnolliset kielet eivät koskaan ole täysin johdonmukaisia kieliopissaan ja taivutuksessaan, vaan aukkoja on aina.
Mutta nyt kun ehdottamaan päästiin, niin minusta kannattaisi ottaa käyttöön myös "kanssa/mukana"-merkitystä vastaava sijapääte eestin malliin (pääte -ga) muodossa -kaa. Puhekielinen esimerkki olisi:
"Tuutsä munkaa?"
Lienen - lienin, lienen ollut, lienin ollut.
Tehnin? Juossin?
Lisäksi ihmettelen, miksi juuri refleksiivi*taivutus*, eli mitä vikaa on kivoissa yleiskielisissä refleksiivijohdoksissa. Pörssi sulkeutuu, tietokone buuttautuu. No ilmeisesti tässä on ajettu takaa sitä oikeasti kiintoisaa seikkaa, että refleksiivijohdoksilla on usein resultatiivis-passiivinen (tehdyksi tulemisen, onnistumisen) merkitys: "trimmautuminen" on "trimmatuksi tulemista, trimmattavissa olemista" enemmän kuin "itsensä trimmaamista". Ilmaiseeko refleksiivitaivutus sitten tietoista ja tahdonalaista itseen kohdistuvaa toimintaa? Sitä ei länsisuomalainen kielikorvani kerro.
3) "Buutata" on niin ikään anglismi, vaikka sitä taivuttaisi miten tahansa. "Kone buutataan" olisi tässä tapauksessa äärimmäinen anglismi, koska suomessa passiivi kohdistuu aina ihmisen tekoihin. Paremmin: "käynnistyy uudelleen".
Vastaavasti automaattisen tallennuksen yhteydessä pitäisi sanoa "tiedosto tallentuu" passiivimuodon "tiedosto tallennetaan" sijasta.
4) "Treenata"-verbin voisi kuvitella paitsi anglismiksi myös svetisimiksi. Mitään vikaa en ole havainnut verbeissä "harjoitella" tai "kuntoilla" - paitsi sen, että niitä viljellään liian vähän. Sen sijaan murteellinen "reenata" ei kuulosta liian pahalta puhekielessä.
8) Hioa, kiillottaa, virittää, valmistella - olisihan näitä suomalaisempiakin ilmaisuja.
Anglismien kieltäminen edellyttäisi ensimmäiseksi, että luovutaan anglismista ”anglicism” (lähtökohtanahan on ”anglicism”, josta ensin ”anglisismi” ja sitten lyhentymisen kautta ”anglismi”).
Yritykset elvyttää refleksiivitaivutus olisivat julmia. Refleksiivitaivutus on kuollut ja kuopattu, eikä haudasta sovi kaivaa ruumiita elvytettäviksi.
Minusta Salon ehdotus on monellakin tavalla mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Ja varmasti ainakin julkaisemisen arvoinen!
Kielessämme lienee paljonkin vähässä käytössä olevaa varantoa :) Sen kummempaa kantaa minulla ei itse asiaan oikeastaan nyt ole. Mutta keskustelu varmasti (toivottavasti) jatkuu!
Aivan. Paitsi että "käynnistää uudelleen" on varmasti monessakin yhteydessä ja monelle helppotajuisempi kuin "buutata", viimeksi mainittu ei arkityylisyytensä vuoksi sovi kaikenlaisiin kielenkäyttötilanteisiin. Siitäkin huolimatta, että arkityyli tuntuu nykyään olevan monelle ainoa kielenkäyttötapa.
Kaikki anglismit eivät ole arkityylisiä, mutta kuten aiemmin esitetyistä esimerkeistä näkee, suuri osa on.