Sanastaja 2020 -blogissa ja somekyselyissä tiedusteltiin tämän vuosituhannen kielenkäyttäjien tuntemia murresanoja arkisilta elämänalueilta. Kysymyksiä julkaistiin vuoden 2020 ajan noin kerran kuukaudessa ja vastauksista esitettiin poimintoja tässä blogissa. Blogia ja kyselyitä toimitti Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen.
Sanastaja 2020
Edellisessä Sanastaja 2020 -kyselyssä tiedusteltiin pannukakkujen ja ohukaisten nimityksiä. Vastauksia tuli noin 90, kiitos kaikille vastanneille!
Vastausten perusteella pannukakku on koko maassa useimmiten ihan vain pannukakkua (jollei -kakkoa) tai arkisemmin pannaria.
Tyrväällä on aina syäty pannukakkoo.
Kyl myä kotkalaiset syyää pannukakkuu eli pannarii.
Etelä-Karjalassa pannukakku on pannukakku ja letut on letut.
Pohjalaisen kropsun olemus puhuttaa useaa vastaajaa. Kropsussa itsessäänkin on eroja eri osissa Pohjanmaata.
Pohjalaisen puolison myötä pannukakku on muuttunut ropsuksi.
Pohjalainen äitimme teki aina kropsua, ei mun lapsuudenkodissa koskaan ollut sitä tavallista varsinaista pannukakkua. Olen aina ihmetellytkin, mikä ero näillä kahdella oikeastaan on. Kropsu oli aika ohutta ja vähän nahkamaista.
Kurikas jauhoosta teherähän kropsua, jokon ohkaasempaa ku pannukakku. Kurikan perinneherkku on perunakropsu, mutta knääsynä (polovenkorkuusena) tykkäsin kropsukropsusta palio enemmän.
Kyselyssä tiedusteltuja veriruokiakin tunnetaan, kaupan verilettujen lisäksi ainakin kampsut.
Kampsupaisti Keski-Pohjanmaalla on verileivän palasista kattilassa haudutettava mössö, jota syödään voisulan kanssa.
Kemijärvellä tunnetaan paksut, poronverestä tehtävät kampsut, jotka keitetään, ei siis paisteta.
Lettu-sanan eri murreasut lettu, lätty, plätty ja plätti ovat hyvissä voimissa murteissa.
Laitlas o ain syätty plätei ja mansikoi!
Lätty, myös lättynen, Lopella.
Kainuussa lätty ja Pohjois-Karjalassa lettu.
Joissakin vastauksissa pohditaan eri asujen käyttöä tai niiden eri kuulumista eri kielimuotoihin.
Lapsuudessani Vakka-Suomessa syötiin turkulaisittain plätei tai yleiskielisemmin plättyi. Aikuisena plätyt ovat muokkaantuneet suussani sievisteleviin muotoihin lätyt tai jopa letut.
Seinäjoella vanhempani jopa hieman kohahtivat, kun veljeni sanoi ”lettu”.
Lättyjä, mutta jostain syystä verilettuja ja pinaattilettuja. Näin helsinkiläisvanhempien helsinkiläisjälkeläisenä ihmetellen.
Paistosten olemuksessa on huomattavissa tarkkoja sävyeroja. Esimerkiksi räiskälettä pidetään paikoin erilaisena kuin lettua/lättyä. Erääseen seikkaan on useammassa vastauksessa ehdoton kanta: meikäläisittäin pannukakkuja ei paisteta liedellä paistinpannussa.
Lettu on räiskälettä vähän paksumpi ja isompi. Räiskäle on ohut ja reikäinenkin, pienempi. Taikina letuissa paksumpaa, räiskäletaikinassa enemmän nestettä ja rasvaa.
Pirkkalassa lätyt on lättyjä, oli ne sitten isoja tai pieniä.
Pannari eli pannukakku on uunipellille tehty, paitsi Rasmus Nallen maailmassa, jossa se tarkoittaa räiskälettä.
Lettu-sanan asuja vuonna 2020. Kartta: Riikka Tervonen / Suomen murteiden sanakirjan, Kotus.
Mitä puhtaille lakanoille ja muille liinavaatteille tehdään ennen kuin ne pannaan kaappiin? Ne vedetään ja laskostetaan, vaiko viikataan, klimpataan, lintataan, lapoillaan tai lustutaan? Ovatko ne näin käsiteltynä esimerkiksi laskoksilla, lepeessä, lintissä tai lustuuksilla?
Vastata voi tämän blogin kommenttikentässä, Kotimaisten kielten keskuksen Facebook-sivulla tai Twitter-tilillä. Sosiaalisen median kanavissa aihetunniste on #Sanastaja2020.
Vastauksia tai vastaajan yhteys- tai muita henkilötietoja ei tallenneta Kotukseen niiden käsittelyä pidemmäksi ajaksi, mutta poimintoja niistä voidaan julkaista nimettömänä Sanastaja 2020 -blogissa.
Palaa otsikoihin | 9 puheenvuoroa
