Lausunto romanikielen elvytysohjelman luonnoksesta

7.9.2022

Kotimaisten kielten keskus pitää Suomen romanikielen elvyttämiseen tähtääviä toimia erittäin tärkeinä ja kiireellisinä. Opetushallituksen johdolla laadittu elvytysohjelma tarjoaa tälle työlle hyvän pohjan. Elvytysohjelmassa on seikkaperäisesti kuvattu romanikielen nykytila ja tunnistettu tarpeelliset kehittämistoimet. Koska kyseessä on hallitusohjelman pohjalta käynnistetty prosessi, on tärkeää, että myös ohjelman toimeenpanoon kiinnitetään huomiota ministeriötasolla ja esimerkiksi seuraavassa hallitusohjelmassa.

Suomen romanikielen nykyhaasteet on tunnistettu ohjelmassa. Romanikielen taito on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Tällä hetkellä vain osa romanilapsista ja -nuorista saa arjessaan romanikielistä syötöstä siinä määrin, että se kouluopetuksen lisänä riittää äidinkielisen tasoisen kielitaidon saavuttamiseen. Romaniväestö asuu hajallaan eri puolilla Suomea, minkä tähden romanikielen opetusta ja muita toimia on vaativaa järjestää niin, että ne tavoittaisivat kaikki romanit. Suomen romaniväestö ei yksituumaisesti pidä romanikieltä tärkeänä, vaan osa kokee suomen kielen (tai ruotsin kielen) taidon olevan nyky-yhteiskunnassa tärkeämpää. Tästä syystä tarvitaan myös lisää tietoa sekä omasta kielestä että kaksi- ja monikielisyydestä.

Oman vaikeutensa tuo se, että kielten elvytystä tehdään Suomessa toistaiseksi hajallaan eri puolilla eikä hyvien käytänteiden vaihtamiselle ole ollut luontevaa foorumia. Kesällä 2022 julkistettu Kielipolittiinen ohjelma nostaa tämän esille, ja sen tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin romanikielen elvytysohjelman tavoitteet. Kielipoliittisessa ohjelmassa linjataan muun muassa seuraavaa:

• Kieliä pyritään elvyttämään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
• Kielten elvytyksen hyviä käytäntöjä pyritään keräämään ja välittämään tietoa niistä eteenpäin sekä edistämään myös kielten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.
• Tavoitteiden tueksi luodaan organisoitu, pysyvä rakenne (Kielipolitiikan foorumi tai verkosto), joka edistää tiedonvaihtoa vähemmistökielten ja niiden aseman huollosta sekä kielten elvytyksestä.
• Käynnistetään vähemmistökielten pitkäjänteisen kielenelvytystyön organisointiin ja toiminnan rakenteen luomiseen tähtäävä selvitys- ja suunnitteluhanke, johon osoitetaan erillisrahoitus.

(Kielipolittiinen ohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2022: 51.)

Elvytysohjelma nojaa aiempaan perusteelliseen tietoon, esimerkiksi selvityksiin romanilasten ja -nuorten opetuksen tilanteesta. Koska Suomen romanikieli on hyvin haavoittuvassa asemassa, tarvitaan nopeita täsmätoimia, jotta kieli voidaan vielä pelastaa. Lainsäädäntöä tulee tarkentaa siten, että romanikielen opetuksen tarjoaminen ei olisi enää opetuksen järjestäjien harkinnassa vaan että jokainen opetusta haluava saisi sitä. Opetuksessa voidaan hyödyntää myös digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia muun muassa etäopetuksen organisoinnissa. Digitaalisuus helpottaa myös siinä, että vähäiset romanikielen asiantuntijavoimat saadaan riittämään elvytysohjelman toimeenpanossa.

Kotimaisten kielten keskuksen mielestä toimenpide-esitykset ovat perusteltuja ja oikeaan osuvia. Kotimaisten kielten keskus on mainittu toimenpiteessä 12, jossa korostetaan kielen elvytystyön tukea. Kotimaisten kielten keskus on luonteva taho tukemaan romanikielen elvytystyötä ja esimerkiksi välittämään kielen elvytystyön hyviä käytäntöjä eri kielten elvytystoimijoiden välillä. Sen sijaan romanikieleen liittyvä osaaminen ja vastuu romanikielen kielenhuollosta on romanikielen lautakunnalla (ja osittain Helsingin yliopistolla). Toimenpide-esitystä on näiltä osin hyvä täsmentää siten, että vastuunjako kyseisessä toimenpide-esityksessä näkyisi selvemmin.

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto sisältää lisäksi monia yksityiskohtaisia huomioita.